Mese seuraa ketipinor unilääkkeenä

Menis koulutus hukkaan sekä joutuis irtisanoa itsensä työstään. Eiväthän heidän esimiehensä ja käypä hoito työryhmät antaisi siellä kenenkään sooloilla mitään. Tämä on inhimillinen tragedia myös heille mutta paljon suurempi tragedia on niiden ihmisten kohtalot, jotka syövät näitä lääkkeitä, jotka tuhoavat heitä ja heidän aivonsa ja sitä myöten koko heidän elämänsä.

Psykoosin läpikäynti vastaan lääkitys http: Ostakaa kirja, lukekaa ja please, kirjoittakaa siitä otteita tärkeistä pitämistänne kohteista. Ei sielu sietäisi lukea sitä. Pitää odotella siihen asti.

Kun kahden eri paikkakunnan palstalla avasin ketjun tästä, on jo oltu takajaloillaan. Luulenko, että muut jakaisivat minun harhani, jne. On päässäni pahasti vikaa, jne. Kirjasto näyttää laittaneen tuon ainakin meillä päin tilaukseen. Mulla on kirjastossa varauksessa ja saan ehkä puolen vuoden päästä vasta kun oli niin paljon varauksia. Omaa ei ole varaa ostaa, mutta onneksi on kirjastot!

Tulisin hulluksi siis vieläkin hullummaksi ilman lukemista ja olen kyllä todella kiitollinen Suomen kirjastojärjestelmästä. Eikö teitä muita hulluja huvita lukea jotain hauskempaa? Minä ainakin luen mieluiten humoristisia kirjoja. Kaikki kirjavinkit olisi erittäin tervetulleita. Itse luen ihan kaikenlaisia kirjoja. Luettu on englanniksi heti ilmestyttyään viime kesänä.

Hyvää rehellistä läpikäyntiä psykiatrian praktiikan väärinkäytöksistä; virheellisistä teorioista, tutkimusten manipuloinnista ja tulosten vääristelystä, harhaanjohtamisesta ja välinpitämättömyydestä uhreja kohtaan, ihmisoikeusrikoksista ja rahan vallasta.

Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Kieliasu on hiotumpi, mistä aikaisempi teos sai hieman kritiikkiä. Deadly Psychiatry And Organised Denial suom. Tappava psykiatria ja lääkinnän harha keskittyy pääosin psykiatrian käytännön toiminnan käypä hoito suosituksen etc. Lukijalle selitetään runsain tieteellisin todistein psykiatrian alaa hallitsevia haitallisia toimintatapoja, harhaoppeja, tutkimustiedon väärinymmärryksiä ja niin edelleen.

Yhtenä kirjan tärkeimmistä kappaleista esitellään case-tapaus, jossa tulee esiin mihin tällainen virheellinen ja vastuuton toiminta käytännön tasolla johtaa. Kyseinen pääesimerkki on Tanskasta. Götzsche on ottanut rohkeasti kantaa psykiatrian ihmisoikeusrikoksiin, josta olin erityisen ilahtunut ja positiivisesti yllättynyt. Vaatii rohkeutta nostaa asia laajempaan julkiseen keskusteluun. Mikäli haluaa oppia tuntemaan psykiatrian juuria ja politiikkaa laajemmin, valtiollisesta näkökulmasta, suosittelen Thomas Szaszin kirjallisuutta.

Toistaiseksi yhtään en tiedä suomennetun, mutta englannin kielen taitajia rohkaisen ihmeessä tutustumaan. Szasz on arvokas lukukokemus kaikille, myös heille joita psykiatria ei itsessään kiinnostaisi lainkaan. It would be better to live under robber barons than under omnipotent moral busybodies. The robber baron's cruelty may sometimes sleep, his cupidity may at some point be satiated; but those who torment us for our own good will torment us without end for they do so with the approval of their own conscience.

Lewis "The system isn't stupid, but the people in it are. Löytyisikö Suomesta toimittajaa, joka olisi kiinnostunut aiheesta ja valmis tuomaan kirjailijan uudelleen Suomeen?

Olisi hyvä saada kirjan aihe julkiseen keskusteluun vakavasti otettavassa tv-ohjelmassa. Edellisen kirjan yhteydessä Psykologiliito kutsui kirjan Suomeen. Ottakaa vaikka sinne yhteyttä. Siellä saattaa vaikka ollakin jo suunnitelmia.

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena. Minulle määrättiin lääkitys Ketipinor. Aamu mg Päivä mg Ilta mg. Tätähän lääkäri ei sitten usko jos kyseessä ovat bentsot ja löytyy ihminen jolle ne sopivat. Statiineilllakin on kauheita sivuvaikutuksia.

Siis ei ainoastaan psykiatrit. Jos tuo määrä lääkkeiden ostajista niistä hyötyy, niin toisen osapuolen hyötyprosentti täytyy olla huomattavasti suurempi. How do psychiatrists get up in the morning and damage people all day long while pretending to help them?

The book is elegantly referenced — and I encourage everyone who practices thoughtful psychiatry to read it, because you need to be much better educated to practice high-quality mental health than you do to act as a dispensing machine. Gøtzsche is absolutely right; on all levels psychiatrists are in denial about the damage that they are doing to patients. Tämän Götzschen uuden kitjan piti ilmestyä Ovatko psykiatrit ruvenneet estelemään julkaisemista.

Sitruunakustannuksesta kommentoitiin, että ilmestyy tämän kuun toukokuun puolivälissä. Julkaisu siis kuukauden myöhässä. Eli ei ole joutunut sensuurin tähtäimeen. No, virallisten tilastojen mukaan USA: Tuo on aika kaukana tuosta puolesta miljoonasta yli 65 vuotiaasta - laske siihen mukaan alle vuotiaat niin saat luvuksi pari miljoonaa. Sanoisin että tuo on huuhaata. Ok, tarkistin tuon kirjan - Götsche sanoo että psykelääkkeet tappavat 0.

Montako miljoonaa ne tuovat lääkebisnekseen? Puoleen miljoonaan kuolemaan ei ole mukaan luettuna valta 65v. Götszchen uusimmassa on muutamia esimerkkejä psykiatrian aiheuttamista epäsuorista kuolemista itsemurhat ja käyttäjät suorittama väkivalta sekä suora tappotapausesimerkki Tanskan psykiatrisesta järjestelmästä.

Suomalainen kirjakauppa on antanut tiedotteen, että ko. Mistähän olet näin lukenut? Kirja näyttäisi olevan jo ennakkotilattavissa heiltäkin. Googlasin hakusanalla Tappava psykiatria ja lääkinnän harha.

Tämän kijan kohdalla luki: En tiedä, mikä tyyppi tuo nimimerkki pykoottinen, mutta minä toin tälle palstalle tiedon tuosta kirjasta. Vasta myöhemin selvisi,että ilmestyykin vasta keväällä, Kirja löytyy kyllä sitruuna-kustannukset ja adlibriksen sivuita. Mutta ei tiedetä, koska saatavana. Suomalaisen kirjakaupan infossa lukee enää: Yleinen virhe -tämä tuote on poistettu tai ei enää saatavilla. Kun klikkaa, pääsee tarkempaan tekstiin esittelyineen.

Kirjan voi tilata heti. Toimittavat ,kun tulee varastoon. Sen ajan kohtaa eivät saa sanoa. Tällaisen toimivan linkin löysin suomalaisen sivulle ja kirjaan. Kirja näyttäisi olevan ostettavissa CDON. Tässä on hyvä kirja aforisteille. Erittäin hyvä ja paljastava eepos! Se on erittäin antoisa ja valaiseva, vaikke ole ammattilainen. Kirjassa ei kunnolla mainittu mitä aivovauroita tarkalleen voi tulla, oli vain kognitiivisesta käyttäytymisestä, persoonallisuusmuutoksia, emotionaalisuus tms.

Onko missään mainittu sen tarkemmin mitä kaikkea SSRI voi aiheuttaa? Siinä ei myöskään mainittu kuin tuo lääkeryhmä, ei mitään esim. Onko se sitten parempi vaihtoehto josta ei aiheudu mitään vahinkoa lopettamisen jälkeen?

Haluaisin ehdottomasti tietää tuohon ensimmäiseen kysymykseen vastauksen, käytin itse seroxatia paroksetiini kun olin vielä 16v ja käytin vähän yli 6vuotta: Aloitin sen jo ensimmäiseksi 15 vuotiaana ja lopetin päälle vuoden tai vajaa vuoden käytön jälkeen, fyysisten vieroitusoireiden jälkeen jotka ei olleet mitkään pahat jatkui elämäni normaalisti.

Halusin aloittaa sen uudestaan muutaman kuukauden päästä ja tuon 6v käytön jälkeen tuli samanlaiset viekkarit ei olleet sen pahemmat mutta fyysisten oireiden loputtua ei ollutkaan enää yhtään kivaa.. Tommosta paskaa psykiatri sanoi kun ihmettelin onnettomana että mikä on kun ei ole mitään syytä tuntua tältä: Jos olisin tiennyt niin en olisi todellakaan käyttänyt sitä noin kauaa, jos ollenkaan!

Minuakin kiinnostaisi kuulla enemmän psyykenlääkkeiden aiheuttamista vaurioista ja ennen kaikkea siitä, voiko aivovaurio jäädä pysyväksi. Toisinaan kirjassa mainitaan pysyvistä vaurioista, mutta luvussa "Krooninen aivovaurio" on kohta, mikä mietityttää minua: Krooninen aivovaurio on sidoksissa lääkkeelle altistumisen pituuteen ja pahenee usein, kun annostusta nostetaan. Yleensä se paranee selvästi, kun potilas vieroitetaan lääkkeistä. Tarkoittaako se, että monet aivovaurion oireet lievenevät huomattavasti lääkkeistä vieroittamisen jälkeen, mutta joitakin haittoja voi silti jäädä, vai sitä, että palautuu täysin lääkkeiden aiheuttamista haitoista?

Onko pysyvä aivovaurio mahdollinen, eli, vaikka psyykenlääkkeet olisi lopetettu 20 vuotta sitten, lääkityksestä aiheutuneet vauriot olisivat jääneet? Omalla kohdallani ajattelen, että käyttämieni psyykenlääkkeiden haitat vähenivät lääkityksen lopetettuani, mutta monia haittoja on saattanut jäädä. Tunnepuolella on niin, etten välillä tunne mitään, eikä mikään kiinnosta, välillä tunteet ovat hyvin voimakkaita ja vaihtelevat nopeasti laidasta laitaan. En myöskään ole enää kiinnostunut seksin harrastamisesta.

Näiden lisäksi kärsin erilaisista kehon vaivoista. Kehon oireista tärkeimmät liittyvät aineenvaihduntaan. Aineenvaihduntani toimii huonosti kaikin tavoin. Joudun ravaamaan usein wc: Luulin, että kilpirauhassairaus selittäisi tämän, mutta eräs sisätautilääkäri oli sitä mieltä, ettei näin ole. Tai siis osittain varmaan johtuu kilpirauhasesta, mutta ei täysin. Kehon oireet ovat päivittäisiä, eivätkä ne ole muuttuneet suuntaan jos toiseen. Jos syynä olisi puhtaasti psyyke, luulisi, että jonkinlaista vaihtelua olisi vuosikymmenten aikana ollut.

Kaikki vaivat eivät ole alkaneet samaan alkaa, vaan monet paljon myöhemmin. Kaiken kaikkiaan on tunne, että olen ihan tukossa ja lukossa. Mikään ei toimi normaalisti, enkä tunne ikinä oloani hyväksi ja energiseksi. Pysyvä aivovaurio ja muut haitat kuulostavat hurjilta, jota itsekin välillä epäilen. Toisaalta, niin kauan kun ei saa muita selityksiä, uskon, että syynä ovat psyykenlääkkeiden aiheuttamat pysyvät haitat.

Taitaa kuitenkin olla niin, että asiasta ei tiedetä paljonkaan, jolloin voi vain puhua mahdollisuuksista. Olisi kuitenkin hyvä saada jonkinlaisia vastauksia, koska epätietoisuudessa eläminen on inhottavaa. En pysty elämään normaalia elämää, mutta eläkkeellekään en pääse. Tai voisin ehkä päästä, mutta se vaatisi melkoista syynausta, mitä en yksinkertaisesti jaksa. Joillain oireisiin tulee helpotusta kemiallisen altistuksen jälkeen, toisilla ei.

Tämä kielii pysyvästä aivovauriosta. Ajattelu- ja havaintokyvyn muutokset palautuvat useimmiten ennalleen vähitellen käytön loputtua. Osalla pitkäaikaskäyttäjistä on kuitenkin havaittavissa älyllisen suorituskyvyn heikentymistä vielä 10 kuukauden kuluttua vieroituksen päättymisestä pidempiä seurantatutkimuksia ei ole tehty [14]. Myös muistin toimintaan saattaa jäädä pysyviä häiriöitä[15].

Samaten jotkut saavat psyykenlääkkeistä, kuten ssri: Toiset palautuu, jotkut palautuu nopeasti lääkkeen jälkeen seksuaalihäiriöistä ja joillain kestää kauan aikaa palautua. Aihe kuten moni muukaan psyykenlääkkeen haitoista, ei ole kattavasti tutkittu. On syytä olettaa, että mitä suurempi altistus psyykenlääkityksille ja mitä pitkäaikaisempi, sen suurempi todennäköisyys vaurioille ja haitoille.

Vuosien käytössä voi ilmetä uusia haittoja. Eli jos on käyttänyt kuurin pienellä annoksella ssri-lääkkeitä lyhyen aikaa, on todennäköisemmin vähemmän häiritseviä haittoja, jopa pysyväksi jääviä, kuin 15 vuoden monilääkinnästä kolmella lääkkeellä isolla annostuksella tai ihan ssri-lääkkeen 15 vuoden käytöstä. Tosin tämäkin on yksilökohtaista, joku voi vahingoittua vähemmästä, toinen enemmästä. Osa ei koe haittoja, ei vain osaa edes miettiä niiden johtuvan lääkkeestä tai ehkä huomaa jonkun muuttuneen huonommaksi tai erilaiseksi lääkityksen aikana muttei koe siitä niin suurta ongelmaa.

Jotkut haitat voi paljastua vasta lopettaessa lääke ja tila voi huonontua merkittävästikin kun lopettaa lääkealtistuksen. Toisaalta syynä voi olla lääkkeen vaikutukset aivokemiaan, mitä lopettaminen järkyttää, eikä niinkään uusiva sairaus mitä psykiatria toitottaa. Edellä mainitut haittaesimerkit eri lääkkeiden kohdalla ovat haittoja, jotka ovat suht selkeästi voitavissa todistaa psyykenlääkkeiden haitoiksi.

Ongelma psyykenlääkkeissä on, että niiden vauriot ovat hankalasti todistettavissa lääkkeiden syyksi erityisesti emotionaalinen latteutuminen ja emotionaaliset haitat ylipäätään ja niiden tiedostamiseen, nimeämiseen ja viralliseen todentamiseen voi mennä jopa vuosikymmeniä kuten esim tardiivi dyskinesia. En pitäisi yhtään mahdottomana, että mainitunlainen krooninen aivovaurio-oireisto voi syntyä psyykenlääkkeiden eritoten pitkäaikaisesta käytöstä.

Aivot, keho ja mieli ovat toisaalta niin monimutkainen järjestelmä, että on hyvin hankala sanoa, mikä johtuu mistäkin. Voidaan aina todeta, että se on potilaan mielisairaus, mistä asiat johtuu. Toisaalta niin moni muukin asia voi aiheuttaa esim. Potilas voi kokea täydellistä vähättelyä, tai jopa hulluna pitämistä lääkärin osalta, jos sanoo saaneensa lääkkeistä pysyviä vahinkoja, vaikka toisaalta pitkäaikaiskäytön vaikutuksia ei ole niin kattavasti tutkittu.

En kannata ajattelemaan, vaikka epäilisi saaneensa haittoja että niille ei voi tehdä mitään tai ne on pysyviä. Jos noin ajattelee, voi käydä niin että eliminoi itseltään mahdollisuuden tilansa paranemiseen, sillä omaa toimintakykyään ja terveyttään voi kokeilla parantaa.

Kannattaa lukea esim Beyond meds - blogia, jonka pitäjä on käyttänyt todella paljon lääkkeitä pitkään, mutta on kokenut vaikean vieroituksen jälkeen paranemista olossaan, vaikka kuvaa myös hyvin vaikeaa aikaa pitkäaikaisissa vieroitustuskissaan.

Toisaalta on niitä, jotka on lääkitty todella huonoon kuntoon tai potevat pitkiä vieroitusoireita, joiden olo on niin kertakaikkisen huono, että eivät oikein edes pysty parantamaan asioitaan tai välttämättä edes huolehtimaan itsestään.

He voivat kokeilla yrittää ajan parantaa. On niitä joiden ongelmat voi johtua lääkkeistä, mutta joita psykiatria lääkitsee aina vaan huonompaan kuntoon etsiessään "oikeaa lääkettä".

Nykypäivänä on alettu puhumaan kriittisempään sävyyn esim. Niistäkin puhuttiin aikanaan huomattavasti haitattomampina. Uskon että myös muiden lääkkeiden haitoista aletaan puhua enemmän tulevaisuudessa.

Lääkärikunta ei myönnä psyykenlääkkeistä tulevia pysyviä vaurioita vaikka osasta saattaisi jo pakkausselosteessa olla hyviä viitteitä mitä ne ihmisille voi yleisestikin tehdä. Jos on muitakin asioita, mitkä voivat vaikuttaa terveyteen, voi löytää useita selityksiä terveyden huononemiselle.

Tosin ehkä enemmän kyse on negatiivisten asioiden kasautumisesta, kuin yksittäisistä elämän kolhuista. Jos suurten vaikeusten lisäksi ihmisellä on pitkäaikainen psyykenlääkitys, ei asioita edes erota, vaan kaikki voi olla yhtä kaaosta.

Sen sijaan, jos muut asiat ovat melko hyvässä kunnossa esim. Silloin varmaan erottaa helpommin myös psyykenlääkkeiden haitat. Olen kyllä sitä mieltä, ettei asioita tarvitsisi erotella, kunhan pääsee elämässä eteenpäin. Ongelma onkin siinä, että kaikki eivät pääse riittävästi, vaan joutuu miettimään esim. Siksi tulee mieleen miten paljon asioille voi tehdä ja pääseekö eteenpäin enää omin voimin.

Samainen oireisto koskee aivovammojen lisäksi kaikkia muitakin aivovauriotyyppejä, kemiallisesti aiheutuneet aivovauriot, kuten SSRI-altistus, mukaan lukien. Ensin tulee ymmärtää, että kaikki niin sanotut psykiatriset lääkkeet ovat tasavertaisesti huumeita siinä missä kokaiini, kannabis, heroiini tai alkoholikin.

Itse asiassa SSRI-aineet kuuluvat samana aineryhmään kuin amfetamiini ja kokaiini, stimulantit. Bupropioni on myös stimulantti, katulempinimeltään köyhän miehen kokaiini poor man's cocaine , joka voi aiheuttaa aivovaurioita pidemmässä altistuksessa siinä missä SSRI-aineetkin.

Oireisto aiheutuneista aivovaurioista on kuitenkin käytännössä identtinen. Aivot ovat siinä mielenkiintoinen elin, että vaurioituessaan oireisto on hyvin pitkälti samanlaista.

Ainoastaan erityispiirteet ovat sitten syntymätavasta riippuvaisia. Joka tapauksessa, jotta koko ilmiötä voi ymmärtää on ensin opittava erottaa eri tekijät yhtälössä: Mitä Götzsche lienee yrittänyt sanoa on, että ainekäytön lopettaessa suorat ainevaikutukset tietenkin katoavat, koska ainetta jatkuvasti poistuu kehosta ja määrä kehossa laskee, jos lisää ei oteta tilalle. Täten aine ei pääse tietenkään vaikuttamaan enää yhtä paljon.

Aineen poistumisesta seuraa, että vieroitusoireet alkavat, mikä taas ihan oma oireistonsa. Kun vieroitusoireet ovat ohi jäljelle jääneet oireet ovat niitä aivovaurio-oireita ja ne ovat enemmän tai vähemmän pysyviä, elämän loppuun asti. Aivot jossain määrin pystyvät palautumaan, joten pientä oireiden laimenemista voi tapahtua jopa useita vuosia ~ lopettamisesta, mutta lähtötasoon baseline ei käytännössä palauduta.

Tähän päälle tulee se henkisenvoinnin osuus neljäntenä tekijänä. Ihmiset, niin vastaanotolle hakeutuneet käyttäjät tai käyttäneet, lääkärit ja psykiatrit sekoittavat em. Huomaa, että useimmat ihmiset eivät ole edes tietoisia asioista, joten he eivät osaa ymmärtää yhtään mitä tapahtuu. Tunnepuolella on niin, etten välillä tunne mitään, eikä mikään kiinnosta. Välillä tunteet ovat hyvin voimakkaita ja vaihtelevat nopeasti laidasta laitaan.

Tsekkaa myös sivusto Rxisk. On ihan typerää, että bentsojen kyvystä ja vanhojen neuroleptien kyvystä aiheuttaa vaurioita puhutaan ja eritoten benzoissa niitä kauhistellaan, mutta uudemmissa lääkkeissä tätä ei nähdä. Ne kun on niin "turvallisia". Voi olla että ne saattaa olla paremmin siedettyjä alussa kuin esim vanhat neuroleptit, eikä niihin sisälly samanasteista toleranssin nousua nopeaa kuin bentsoihin, mutta kyllä vaan kun uudempia vetelee erityisesti kauan ja paljon, vaurioita voi syntyä.

On aivan selvää, että aivojen keinotekoisella välittäjäaineiden jatkuvalla manipuloinnilla voi olla aivojen toimintaa vaurioittavia tai rampauttavia seurauksia. On hyvin riskialtista alkaa veivaamaan välittäjäaineita päivä toisensa jälkeen vuositolkulla. Myös aineen käytön lopetus on riskialtista aivoille. Välittäjäaineiden "veivauksella" on paljon kauaskantoisia seurauksia kehon toiminnoissa, unessa, vireystilan säätelyssä, keskittymiskyvyssä, muistissa, voi olla paljon haitallisia seurauksia henkilön emotionaalisessa puolessa, persoonassa, seksuaalipuolella jne Kun välittäjäaineita aletaan sotkea, on ihan arpapeliä miten se keneenkin vaikuttaa ja minkälainen vaikutus ihmiseen aineella on.

Joskus paras tuomari tähän on läheinen, joka näkee lääkkeen haitalliset vaikutukset yksilöön, kun yksilö itse ei välttämättä tajua, miten lääke on muuttanut hänen käytöstään mahdollisesti negatiiviseenkin suuntaan. Lääke voi laukaista yksilön käytöksessä paljon muutoksia, joita saattaa joskus lääkettä käyttäessään olla hankala hahmottaa.

Götzsche ei säästele kirjassa uudempia lääkkeitä kovalta kritiikiltä. SSRI-lääkkeiden aiheuttama mania nähdään yksilön ominaisuutena tai piilevänä sairautena, eikä lääkkeen tuomana haittana. Mielestäni SSRI-lääkkeeseen pitäisi suhtautua kuten elimistöön vieraaseen kemikaaliin tai huumausaineeseen, joka voi aiheuttaa negatiivisia seuraamuksia yksilössä, muttei se tarkoita mitään piilevää sairautta minkä lääke olisi paljastanut.

Ihmisille annetaan diagnooseja kun he on erilaisten lääkkeiden vaikutuksen alla tai vieroittautumassa niistä. Psykiatria on hyvin sokko aineidensa seuraamuksille ja aiheuttamilleen haitoille. Britanniassa kirjoitettu viimeaikoina DailyMailissa psyykenlääkkeiden ja masennuslääkkeiden mahdollisesta aivovauriopotentiaalista ja vakavista haitoista: Toisessa jutussa oli julkaistu informaatiovideo akatisiasta mitä mm. Jutussa oli mainittu myös Gøtzschen ajatuksia lääkkeisiin liittyen. Kiitos linkistä tuohon juttuun.

Täytyypä lukaista James Daviesin uusin kirja Sedated Society Aivovauriot SSRI- ja vastaavista aineistahan ovat olleet tiedossa jo pitkään. Jostain syystä kansan valtaosa on vastustanut totuutta todella pitkään, ja vastustaa yhä.

Faktat eivät kuitenkaan ole mielipideasia, joten toivoa sopii, että mahdollisimman moni herää todellisuuteen ennen lähivuosien kuluessa. Jos vastuullisia viranomaisia ei saada koskaan oikeuden eteen, ainakin toivon, että uusien uhrien synty voidaan ehkäistä, kun ihmiset voivat tehdä informoidun päätöksen huumeiden käytön aloittamisen kohdalla.

En kuitenkaan vastusta aineiden käyttöä. Mielestäni kaikki huumeet tulisi olla vapaassa kaikkien saataviilla ilman reseptiä SSRI-aineet mukaan lukien. Psykiatrinen pakottaminen ei kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan. Gøtzsche on kirjoittanut luvun James Daviesin uuteen kirjaan "Sedated Society" Siinä on myös muita kirjoittajia, kuten mm. Siinä on myös Luke Montagun tarina suurista haitoista mitä hän psyykenlääkkeistä 20 vuoden käytössä sai. Kyseinen taho, CEPUK joka toimii Britanniassa, pyrkii lisäämään tietoisuutta psyykenlääkkeiden haitoista ja moni kirjoittajista ollut tahon toiminnassa mukana.

Kirjassa on siis lukuisia kirjoittajia. James Daviesin aikaisempi "Hajalla - Onneton totuus psykiatrian nykytilasta" julkaistiin suomeksi.

Toivottavasti myös tämä uusi kirja julkaistaan myös suomeksi. Joanna Moncrieff vaikka kirjoittaakin hyvin aineista, kannattaa psykiatrista pakottamista, eli psykiatrista orjuutta, ainakin viimeksi teki mitä kuulin hänen radiohaasttelunsa vuosi takaperin. Sellaisen tuomitsen ankarasti epäoikeudenmukaisena ja ihmisoikeuksien vastaisena.

Moncrieffiin suhtaudun ihmisenä täten paheksuvasti. Hän on kirjoittanut ok juttuja aineista, mistä mainitsinkin. Suosittelen tästä näkökulmasta hänen kirjallisuuttaan. Peter Gotzsche on asiallisempi ihminen tuomiten avoimesti psykiatrisen pakottamisen.

Tosin hänenkin kannoissa asiaan liittyen olisi tarkennuksen varaa. Robert Whitakerin kantaa en ihan täysin tiedä, koska hän haluaa tarkoituksella pitää hieman etäisyyttä aiheeseen. Lisään vielä äskeiseen viestiini että olin sitä vielä jonkin aikaa kokeillut syödä 40mg ja sitten 60mg jos se olisi paremmin auttanut pakko-oireiseen häiriöön mutta ei auttanut ja sitten halusin sen lopettaa kokonaan.

Silloinen psykiatri oli antanut todella huonot lopetusohjeet, syö seuraavana päivänä 40mg viikon ajan, sitten tiputtaa takaisin 20mg viikon päästä aiheutti lieviä viekkareita myös kun olin päässyt takaisin 20mg ja sitten 20mg viikko ja lopetus kokonaan! Tuokin on aivan järjetön tahti lopettaa jos olin päälle 6 vuotta käyttänyt! Silloin en tiennyt sitäkään että tuo olisi pitänyt lopettaa kyllä paljon enemmän hissukseen miten kirjassakin mainittiin, ottaa vaikka 10mg vielä jonkin aikaa tms.

En uskaltanut lopettaa 20mg vielä viikon päästä vaan käytin muistaakseni vkoa ja lopetin kokonaan. En tiedä oliko tuolla edes mitään merkitystä olisinko syönyt sitä 20mg viikon vai kolme. Tilannetta ei auttanut se kun todettiin sairastavani astmaa ja kun jouduin samoihin aikoihin lopettamaan e- pillerit vaikken halunnut vaan vaihtamaan lennosta minipillereihin joksikin aikaa mikä tietysti sai naaman hyvin rasvaiseksi ja aknea tuli vaikka naamassa ei koskaan ollut erityisemmin finnejä edes murrosiässä ennen e- pillereiden alotusta, kamala stressi myös tuostakin asiasta samaan aikaan: Lääkärit eivät osaa vieroittaa psyykenlääkkeistä oikein, erityisesti vuosien käytön jälkeen.

Usein lopetus on aivan liian nopea ja samalla tahdilla kuin lyhyen aikaa käyttäneille. Tietämys vieroittamisesta on huonoa. Saatetaan jopa määrätä pian uusia lääkekuureja vaikka entisen vieroitusoireet on käynnissä Lisäksi polyfarmasia erityisesti psykiatrian puolella eli useiden lääkkeiden päällekäinmääräys on myös riskialttiimpaa ja vähemmän tutkittua kuin lääkärit myöntävät.

Moni fyysiseen vaivaan käytetty lääkekin ja e-pillerit voi aiheuttaa mielialaoireita. Nyrkkisääntö voisi olla että kun alkaa vaikuttamaan välittäjäaineisiin, hormoneihin, niin sillä voi olla arvaamattomia seurauksia psyykessä.

Psyykenlääkkeet yhä uudelleen ja uudelleen aloitettuna voivat aiheuttaa edellisestä käyttökerrasta erilaisia aloitus- ja vieroitusoireita. Ne ei aina uudelleenaloitettuna aiheuta samanlaista oloa kuin edellisellä kerralla eivätkä toimi aina yhä uudelleen aloitettuna kuten edellisellä kerralla vaan voivat aiheuttaa täysin erilaisia reaktioita. Jotkut sanovat ettei ssri-lääkkeiden aiheuttama hyvä olo ja positiivinen vaikutus kestä kauaa aloituksen jälkeen, ehkä kuukausia.

Sitten vaikutus kun yrittää lopettaa, saattaa perustua siihen että estää vain vieroitusoireita tulevaksk käytöllä. Eikä ole sanottua tutkimusten perusteella, että niiden tehokaan on sellainen kuin lääkärit antaa olettaa. Saatika että teho kestäisi loputtomiin ja aina löytyy uusi toimiva lääke kun lähtee kokeilemaan uusia kun edellisen teho on kadonnut Siitä ei myöskään puhuta, että ssri lääkkeet voi olla yhteydessä jonkunasteiseen lääkeriippuvuuteen, kaikissa psyykenlääkkeissä voi pitkällä tähtäimellä olla toleranssin nousu sama annos ei tehoa ja tila lääkkeet lopettaessa vieroituksesta johtuen voi olla huonompi kuin ennen aloitusta.

Kun vähääkään nettiä tutkii, on osa lopettaneita, joille vieroitus on helvetillistä. Vaikka heitä ei olisi paljon, heidän kokemuksensa on tärkeä mutta he usein tulee unohdetuksi. Lääkärikunta sivuuttaa usein näiden ihmisten kokemukset vaikka ne muistuttaa paljon toisiaan. Sekä ssri lääkkeiden lopetus että aloitus voi laukaista psykiatrisia sairauksia muistuttavia tiloja mania, ahdistushäiriö,psykoosi, agitaatio, unettomuus jne.

Lääkärien mielestä nämä on osoitus jostain piilevästä mielisairaudesta jonka lääke tuo esiin, ei lääkkeistä johtuvaa. Syytetään aina potilasta, ei lääkettä. Götzsche voi olla oikeassa kun sanoo että psyykenlääkkeistä voi olla enemmän harmia kuin hyötyä suurelle osalle ihmisistä. On ihan absurdia että psykiatrit määrää päällekäin voimakkaita lääkkeitä ihan arpapelillä. Olen lukenut kirja vain mielenkiinnosta. Minulla ei ole koskaan ollut mielenterveysongelmia, joka nykyisin on hyvin yleistä.

En toki asiaantuntemattomana mene aliarvioimaan kenenkään sairautta, mutta olen sitä mieltä, että tälläkin sairauden alalla on vain lääketehtaiden voittojen maksimointi.

Suomessa syö mielenterveys ja niihin rinnastettavia lääkkeitä yli miljoona ihmistä.. Minun nuoruudessa tällaiseen sairuteen ei ollut edes varaa, sillä oli elätettävä perhe jne. Tosin sota aiheutti tuhansia mielenterveydestä kärsiviä ihmisiä, mutta tämä onkin ymmärrettävää, mutta nykyisin, kun kaikki pitäisi olla hyvin, niin en käsitä.

Psykiatri Kopakkala oli samoilla linjoilla ja selittääkin tässä taannoin, että psykiatrisia potilaita voisi hoitaa psykiatrisin keinoin paremmin kuin lääkkeillä. VHH-ruokavalio on tähänkin sairauteen hyvä konsti, jota ei myönnetä. Huomaa, että niin sanotut mielenterveysongelmat, eli oikeammin sanottuna paha mieli ja erilaiset asianomaisesta ikävät tunteet, eivät ole sairauksia vaan osa ihmisyyttä.

Psykiatria ei ole lääketiedettä vaan valtion sosiaalikontrollin väline siinä missä poliisivoimat. Harva tulee asiaa ymmärtäneeksi. Nykyisellään psykiatrian toinen merkittävä, joskin yhä vain toisiarvoinen sektori, on tehdä paljon rahaa hyväksikäyttämällä kansalaisia luoda psykiatrian orjia.

Alan primääritehtävä kuitenkin on, on ollut ja tulee aina olemaa ei-toivottujen kansalaisten kontrollointi ja tai rankaiseminen auttamisen varjon alla lääketieteeksi pukeutuneena. Muuten, Aku Kopakkala on psykologi, ei psykiatri. Jos hän olisi psykiatri, hän tuskin olisi koskaan sanonut julkisesti mitä sanoi. Käytännössä psykiatrian alalla ei voi toimia, jos on tieteelle rehellinen ja omaa minkäänlaista sivistyneen ihmisen moraalikäsitystä vapaudesta, toisen kunnioittamisesta ja suvaitsevaisuudesta.

Mitä tulee SSRI-aineiden vaikutuksiin ja siihen kuka kokee minkäkin mielekkääksi ja minkä epämielekkääksi sekä mitä riskejä on valmis ottamaan on kaikki toki yksilöllistä. SSRI-aineet ovat huumausaineita, joita valtio psykiatrian kautta promoaa kansalle kannabiksen, amfetamiinin, kokaiinin, opiaattien jne.

Kuka tykkää minkäkin huumeen vaikutuksesta on täysin yksilöllistä. Jos isossa kuvassa katsotaan niin on toki ilmeisestä, että moinen SSRI-aineiden pumppaus kansaa on aiheuttanut ennen näkemättömän iatrogeenisen toimintakyvyttömyysaallon, mikä näkyy mm. Masennuksen hoitoon ja esim. Ihmisellä on tiettyjä perustarpeita mitkä usein nykyaikana sivuutetaan: Liikunta, auringonvalo d-vitamiini , tarvittava vedenjuonti, eletään kroonisessa stressissä heikoilla unilla jota kompensoidaan esim.

Ehkä arki on niin puuduttavaa, niin sitä kompensoidaan vetämällä alkoholia vapaa-ajalla Lääketiede itsessään voi olla terveysriski koska jotkut lääkkeetkin voi aiheuttaa haittoja, esim unelle tai mielelle. Ihmiset valitsee ennemmin lääkkeitä kuin kokeilee muuttaa elintapojaan Mutta niin moni muukin asia voi auttaa masennukseen, eikä vastaus ole todellakaan psykiatri.

Ihmissuhteet, hyväksytyksi tuleminen, vaikkapa lemmikin hankkiminen, liian stressaavan työn vaihto,haitallisten ihmissuhteiden purkaminen, jos on rahaongelmia niin niiden ratkaisu, meditaatio, ulkoilu, päivärytmin pito.. Ehkä keskusteluapu auttaa huomaamaan omia ongelmakohtia elämässä, mutta niin voi auttaa myös vertaistuki ja ystävän kanssa juttelu. Ongelma ammattilaisen kanssa keskustelussa on sidos psykiatriaan ja lääkkeiden tuputus.

Psykiatriassa jokainen ihminen on samasta muotista veistetty. Suru saa kestää esim tietyn ajan ettei ole masennusta. Tietokoneeseen voi ilmaantua haittaohjelmia tai ohjelmaan joku toimintahäiriö, jonka voi itsekin neuvojen avulla korjata. Jos kokeiltaisiin aivojen toimintahäiriöihin tätä vertausta. Nykyihminen saattaisi pystyä oivaltamaan jotakin tilanteestaan, vaikka emme robotteja olekaan.

Eiköhön aivot toimi melkoisten elimistön ohjelmointien mukaan. Näkökulman vaihtaminen kokeeksin voi tuoda oivalluksia. Kognitiivinen terapia, vaikka onkin koirakouluksi kutsuttu,ehkä ajatustottumuksia ja uskomuksia selvittelemällä pyrkii korjaamaan niihin liittyvää ohjelmointivirhettä. Mutta jos sinua loukkaa kyseinen vertauskuvallinen malli, hyppää tämän kohdan yli. Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus: Aivojen toimintahäiriö on lääketieteessa nimeltään enkefalopatia.

Sen syy voi olla myös toksinen. Gøtzsche on löytänyt keinon tehdä isot rahat kirjoittamalla psykiatrian ja vähän muunkin lääketieteen vastaista propagandaa. No, aika pieniä ne on lääkeyhtiöiden miljardibisnekseen verrattuna.

Jos hän haluaisi rikastua, tuskin oman alan kyseenalaistaminen olisi fiksuin tie. Gøtzsche valmistui luonnontieteiden maisteriksi pääaineinaan biologia ja kemia vuonna ja lääkäriksi vuonna Hän on erikoistunut sisätautioppiin; hän työskenteli kliinisten tutkimusten ja valvonnan parissa lääketeollisuudessa vuosina —83 ja Kööpenhaminan sairaaloissa vuosina — Hän oli yksi Cochrane Collaborationin perustajajäsenistä vuonna ja perusti Pohjoismaiden Cochrane-keskuksen samana vuonna.

Vuonna hänet valittiin kliinisen tutkimusten suunnittelun ja analyysin professoriksi Kööpenhaminan yliopistoon. Vai erikoistunut sisätautioppiin, mutta tahkoaa rahaa kirjoittamalla psykiatriasta Jäävät monien ansioituneiden lääketieteen professorien kirjoitukset kääntämättä suomeksi, kun kirjoittavat tieteellisesti eivätkä lähde trollaamaan. Hän kirjoittaa myös psykiatriasta, koska "Gøtzschen mukaan psykiatria ja mielialalääkkeet ovat lääketeollisuuden paratiisi, sillä mielenterveyden häiriöiden määritelmät ovat häilyviä ja niitä on helppo manipuloida.

Tutkimusvilppi ja markkinoinnin valheet, lääkäreiden korruptio ja valvontaviranomaisten heikkous on tuskin ollut missään räikeämpää kuin nk.

Myös muut tutkijat puhuu lääketutkimusten heikkoudesta http: Hän ymmärtää syvällisesti tieteellisten vääristymien statistiikkaa ja kliinisten tutkimusten analyysitekniikkaa. Hän on ollut kliinisten tutkimusten järjestelmällisen katsaus- ja meta-analyysikäytännön kärjessä erittelemässä tarkkojen kriteerien mukaan lääkkeiden ja kokeiden vaikuttavuutta. Saattaa joku muukin olla samaa mieltä kuin Gøtzsche, mutta ei ilmeisesti kovin moni. On psykiatreja Suomessakin, jotka on avanneet keskustelua mielialalääkkeiden ongelmista: Götzsche on kiinnostunut tilastotieteistä, ja lääketutkimusten arvioinnista ja analyysistä, eikä siis ole vain sisätautilääkäri.

Hän siis arvioi esim tutkimusten laatua ja luotettavuutta kun niitä jälkikäteen arvioidaan ja ottaa esiin kirjoissaan esim lääkeyhtiöiden vahingonkorvausoikeudenkäynnit On hyvä että hänen kirjansa ovat saaneet keskustelua aikaan vaikka osa väittämistä voi olla liian kärjistettyjä Niin, proffa Neuvonen sanoo näin: Yhdysvalloissa lääkkeiden haittavaikutusten on arvioitu olevan jopa neljänneksi yleisin kuolinsyy.

Lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksia tutkitaan melko vähän verrattuna lääkkeiden kehitystyöhön. Parasta olisi pitää lääkkeiden määrä mahdollisimman alhaisena", Neuvonen toteaa. Lääkefirmat myyvät valheita lääkkeistä, olen näyttänyt sen useita kertoja kirjassani. Yksi syy siihen, miksi ihmiset kuolevat lääkkeisiin, on se, että meille ei kerrota tarpeeksi niiden haittavaikutuksista, Gøtzsche sanoo.

Me annamme lääketeollisuuden tehdä omat kliiniset kokeensa, mikä on todella kummallista. Valitettavasti lääkäritkään eivät tunnista uusia oireita sivuvaikutuksiksi, vaan saattavat määrät oireisiin toisen lääkkeen ja niin edelleen. Mielenterveys on metafora, joten sitä voi kommentoida lääkärit ja ei-lääkärit, kuten papit, sossun työntekijät, kokit, parturit, lehdenjakajat jne. Henkilö, joka ei tätä ymmärrä ei ole uskottava keskustelija aiheesta.

Väitän, ettei sellaista ole. Mikä on liian vähäistä huumekäyttöä ja mikä liian suurta on täysin subjektiivista. Monet ovat tuomitsemassa kaikkea huumausainekäyttöä. Omasta mielestäni jokainen päättäkööt itse ottaako jotain vai ei.

Keskustelu huumeiden vajaa- tai liikakäytöstä on absurdia ja kertoo, ettei henkilö ymmärrä mistä puhuu. Yksityistä rahoitusta otetaan kyllä vastaan, mutta sillä ei voi ostaa tutkimustuloksia.

Sitä paitsi pitäisi mielestäni ottaa huomioon sekin mahdollisuus, että halu tehdä rahaa saattaa ohjata jossain määrin myös Gøtzschen toimintaa. Hänen kiinnostustaan tilastotieteeseen tai psykiatriaan ei tietenkään ole syytä epäillä, ainoastaan hänen asiantuntemustaan niiden osalta.

En nyt kommentoi hänen psykiatrian osaamistaan, vaan epäilyäsi hänen tilastotieteen asiantuntemuksesta. Meta-analyysit ovat tilastollinen tekniikka, joihin perustuvia tutkimuksia pidetään yhtenä tieteen luotettavimmista tekniikoista, ainakin oikein tehtynä.

Niissä yhdistetään dataa monesta eri tutkimuksesta ja sillä tavalla voidaan esimerkiksi tutkia paljon suurempia potilasmääriä kuin yhdellä tutkimuksella. Yksittäisissä tutkimukssa taas satunnaistettuja RCT-tutkimuksia pidetään usein tilastollisten tutkimuksten kulta-standardina. Cochrane Collaboration on yksityinen, tuottoa tekemätön ja hyvin arvostettu yhteisö, joka tekee systemaattisia arvioita RCT-tutkimuksista.

Siihen kuuluu jäsentä maassa. Luullakseni hän tietää jotain edes tilastotieteestä, meta-analyyseistä ja RCT-tutkimuksista. Jatkossa siis ainakin sitä vähintään pitää epäillä, että miten hyvin sinä osaat arvioida, miten hyvä asiantuntemus esimerkiksi tilastotieteessä jollain on, jos et ole koskaan edes kuullut Cochrane-verkostosta? Toisaalta ehkä Suomipalstalle voi kirjoittaa myös vailla suurta asiantuntemusta. Kriteerit olisivat huomattavasti korkeammat, jos yrittäisin vaikkapa rikastua kirjoittamalla lukuisille kielille käännettäviä kirjoja siitä aiheesta.

Wikipedia-artikkelin mukaan Cochrane-verkosto tosin koostuu enimmäkseen oman toimensa ohella kirjoittavista ihmisistä, jotka tekevät sitä oman laitoksensa tuella esimerkiksi katsauksen päivittämisen ajan. Samassa lähteessä verkoston tuloksista todetaan seuraavaa: Jos verkosto on todella merkittävä tekijä tilastotieteen alalla, sen täytyy toimia niin, ettei se vaadi johdoltaan kovinkaan suurta panosta.

Nimittäin tässä tapauksessa minun tavallaan pitäisi profiloida vastaukseni. En ole psykiatri tai psykiatrisen alan työntekijä. Jos käynnit yksityisellä psykoterapeutilla tekevät henkilön potilaaksi, olen ollut sellainen vuosia sitten. Tilastotieteen alalla kompetenssini rajoittuu lähinnä yhteen muiden alojen opiskelijoille annettuun tutkimusmenetelmäkurssiin.

Nykyajan tiedemaailmasta luulen kuitenkin tietäväni sen verran paljon, että on vaikea kuvitella evidenssiä, joka saisi minut uskomaan sen olevan yritysten hallitsema rahantekoväline. Ei tiede ole pelkästään yritysten hallitsema rahantekoväline, ja kukaan ei ole sellaista väittänytkään. Suosittelen sinulle vaikkapa Ben Goldacren kirjaa Bad Pharma, joka käsittelee sitä, miten lääketehtaiden ja tieteen yhteistyö toimii ja mitä ongelmia siinä on.

Se on paljon vähemmän riidanalainen teos kuin Gotzschen psykiatriaa käsittelevä teos. Se on kuitenkin osa sitä tieteellistä keskustelua, jota maailmalla käydään. Kukaan, tai ainakaan minä tai Gotzsche ei ole väittänyt ainakaan tässä keskustelusssa, että tiede on vain yritysten hallitsema rahantekoväline.

Tiivistykseni Gøtzschesta on kuitenkin seuraava: Maailmassa on niin paljon tieteellistä tietoa, että syvällisesti voi olla perillä vain erittäin kapeasta sektorista.

Näin ollen myönnän mahdolliseksi, että Sitruuna-kustannus on nyt julkaissut vuosisadan lääketieteellisen totuuden, jonka sisätautilääkäri on kirjoittanut psykiatrian saralta. Se on kuitenkin niin epätodennäköistä, että jään odottamaan sitä, että voin lukea samat tiedot Oxford University Pressin teoksesta, jonka ovat kirjoittaneet psykiatrian professorit.

Sisätautilääkäri tai psykiatri, arvioi argumentit itsensä perusteella, ei argumentoijan. Ja nimenomaan on oikein huomautettu, että rahoitusta ei kriittiseen tutkimukseen tule. On yleisesti tunnettua että lääketehtaat rahoittavat psykiatriset tutkimukset, ja useat tutkimukset ovat tehty leväperäisesti. Joka muuta luulee on erittäin naivi. Ja vaikka olisikin ad hominem -argumentti, niin Peter Gotzsche tosiaan osaa esimerkiksi tilastolliset analyysit.

Hänen psykiatrisista osaamisesaan kiistellän ihan kansainvälisellisesti, mutta hän tosiaan osaa meta-analyysit. Se ei ole sama asia kuin mitkä tahansa henkilöön liittyvät piirteet.

Hyväksyttävän tieteellisen väitöskirjakin luomiseksi on suotavaa, että vaikkapa fyysikko ottaa aksioomikseen mieluummin Hawkingin tai Higgsin esittämän teorian kuin jonkin sellaisen teorian, jonka tutkijan kaveri on kehittänyt proseminaarityössään. Kaikkea kun ei ontologiasta lähtien nimittäin voi itse tutkimuksessaan todistaa. On yleisesti tunnettua, että tieteen vapaus on turvattu perustuslain 16 §: Lääketehtaat ovat ostaneet yliopistotkin. Lahjuksia lähtee molemmilla käsillä, Jos väittää vaikka että jumala on olemassa, niin papin näin sanoma ei ole sen tieteellisemmin oikein kuin kenen tahansa.

Sama pätee kaikkeen muuhunkin. Ei pidä sokeasti luottaa auktoriteetteihin. Joo oot oikeassa että tieteen vapaus on turvattu ja psykiatriset tutkimukset ovat rehellisiä. Kun toit esiin että tieteen vapaus on laissa turvattu niin muutin mieleni. Psykiatrit eivät ole niin tyhmiä, tai rehellisiä, miten vaan, että he kertoisivat totuudesta kansalaisille omasta aloitteestaan. Tuolla ajatuksella sinun on tuleva huijatuksi hautaasi asti.

Sinulla on aika valikoivaa, ja sanoisinko myös epätieteellistä kirsikanpoimintaa esimerkiksi tuossa menossa. Sen kappaleen alku meni näin: A broader analysis across multiple therapeutic areas reached similar conclusions but was performed by Cochrane authors.

Mitä teet tieteen parissa? Esimerkiksi Suomen korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta noin 80 prosenttia katetaan julkisin varoin. Lisäksi tieteessä on hyvät mekanismit sen varmistamiseksi, että myös se 20 prosenttia voi vaikuttaa vain siihen, mitä tutkitaan.

Ei siihen, mitä tutkimustulokset ovat. Ennen kuin maksaa tieteellisenä esiintyvänä tekstistä, kannattaa ottaa huomioon sellaisia asioita kuin se, onko julkaisija tieteellinen kustantaja, millaisen vertaisarvioinnin se on käynyt läpi ja mikä on kirjoittajan tieteellinen auktoriteetti nimenomaan asianomaisella alalla.

Mutta edelleenkin, Götzschen pointit esim psyykenlääkinnän haitoista ja lääkkeiden tehon puutteista, lääketutkimusten kyseenalaisuuksista ovat asioita, joita lääketiede ei usein ota huomioon, eikä lääkärit niistä usein puhu määrätessään lääkettä. Lääketiede ja psykiatria pelaa loppupeleissä lääkeyhtiöiden suunnittelemien lääkkeiden kanssa.

Lääketehtaat rahoittavat valtaosan lääketutkimusta. Tutkimusartikkelit ovat monesti haamukirjoittajien tuotosta. Vaikka olisi kuinka kaunopuheita kuinka keskusteluapua ja kunnon terapiaa tulisi tarjota ensisijaisena, siihen ei ole aina resursseja ja tungetaan lääkkeet kouraan. Hyvä hoito on myös resurssikysymys, olisi tieteessä vaikka mitä kaunopuheita.

G luettelee systemaattisesti faktaa epäilyttävistä lääketutkimuksista joissa esim. Kirjaa ei kannata purematta niellä, mutta kyllä se laittaa ajattelemaan. Ehkä G astuu liikaa oman alueensa ulkopuolelle ottaessaan kantaa psykiatrian hoitosuosituksiin, mutta toisaalta tuntuu, että hän haluaa tietoisesti ottaa provosoivan asenteen, joka herättäisi keskustelua.

Lääkeyhtiöiden mainonta vaikuttaa siihen mitä lääkärit määrää ja monella psykiatrian mielipidevaikuttajalla on yhteys lääkeyhtiöihin. Lääkeyhtiöt haluaa mielipidevaikuttajat puhumaan lääkkeistään - heillä on vaikutusvaltaa. Lääkeyhtiöt alkaa hännystellä lääkäreitä markkinoinnilla jo opiskeluaikana. Oma lääkärini oli tainnut aikanaan haksahtaa markkinointiin, kun määräsi hurjasti kalliimpaa patenttilääke Cipralexia halvan Citalopramin sijaan, vaikka lääkkeiden tehossa tuskin on eroa.

Tietoa lääkkeiden haitoista voi tulla huomattavasti jälkijunassa lääkkeiden ilmestymisen jälkeen. Tästä on lukuisia eri esimerkkejä.

Kyse on vakavista vaurioista terveydelle ja jopa hengelle jotka paljastuu jälkijunassa. Useat roikkuvat vuosia lääkkeillä vaikka on epäilyksiä että siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä pitkällä tähtäimellä. Lääkäreiltä ei tule kunnon infoa lääkkeiden haitoista. Eikä heillä välttämättä edes ole tietämystä niistä, eikä välttämättä edes uskota potilaan kokemia haittoja.

Lääkärit määräävät lääkkeitä vaikka voi olla että potilaan oireisto JOHTUU hänen käyttämistä lääkkeistä, esim niiden sivuoireista tai vieroitusoireista. Usein ratkaisu on vain lisää lääkkeitä ja pitää potilasta pillerikierteessä. Psykiatrian pitkäaikaispotilaalla yleensä lääkemäärät tuppaa vaan kasvamaan. Aikanaan lobotomian katsottiin olevan hyvää tiedettä.

Sai sen kehittelijä Nobelinkin. Tiede ei ole mitään erehtymätöntä eikä näemmä edes eettistä potilaita Tieteeseen vaikuttaa se jonkun verran mihin rahaa kylvetään - mitä siis aletaan tutkimaan.

Esimerkiksi joku hyvin rikas henkilö laittoi miljardeja Supertutkimukseen joka on mahdollistanut erittäin laajan kansainvälisen tutkimuksen. Tehtäisiinkö näin laajaa tutkimusta? Nuo ovat tutkimusaiheenakin haastava toteuttaa. Kuinka paljon on resursseja tehdä pitkäaikaisia tutkimuksia pitkään lääkkeitä käyttäville?

Psykiatrian professoreilta emme tule kuulemaan sitä että he ovat olleet hyvin väärässä jossakin vaikka olisivatkin olleet. Se on jo arvovaltakysymys monelle muuttaa mielipidettään suuresti.

Tässä yksi psykiatrian tutkija joka on tullut hiukan toisiin ajatuksiin tutkimuksistaan skitsofreniasta ja myöntää sen: Minä voin ainakin täysin olla sitä mieltä kokemani, ystävieni kokeman ja lukemieni asioiden perusteella, etten usko nykyisen psykiatrisen järjestelmän toimivuuteen, psykiatristen lääkkeiden turvallisuuteen erityisesti pitemmällä käytöllä enkä suuren osan psyykenlääkkeitä määräävistä ammattitaitoon.

Pitää olla TUURIA että ei tule vahingoitetuksi hoidossa, että kokee että lääkkeet on olleet tehokkaita ja ne ovat parantaneet elämää pitkällä tähtäimellä ja on siis osunut sekä "lääkäriarvonnassa" että "lääkearvonnassa" mitä siis psykiatrian lääkintätyyli on oikeaan.

Olen kuitenkin yrittänyt kehottaa ottamaan huomioon myös sen, mitä negatiivisia seurauksia nykyistä tiukemmalla lääkekontrollilla olisi.

Nytkin ihmisten terveydelle ja hengelle voivat aiheuttaa vakavia vaurioita esimerkiksi sellaiset syövät, joihin voisi auttaa lääke, joka joutuu vielä käymään läpi myyntiluvan edellytyksenä olevia testejä. Tiede ei ole mitään erehtymätöntä eikä näemmä edes eettistä potilaita Tieteeseen vaikuttaa se jonkun verran mihin rahaa kylvetään" Ei kenellekään vähänkään sivistyneelle ihmiselle tarvitse kertoa siitä, ettei tiede ole erehtymätöntä.

Tieteen erehtyväisyys ei ole mikään todiste tieteeseen liittyvien salaliittoteorioiden puolesta. Tietääkseni tuolla lobotomiallakaan palkittu luvulla ei ollut juuri sen suurempaa rahantekopotentiaalia kuin staattisen maailmankaikkeuden teorialla. Mistä salaliittoteorioista sinä puhut? Neuroleptit kehiteltiin leikkauksen esilääkityksiksi alunperin ja joita alettiin käyttää niiden välinpitämättömyyttä ja sedatoivuutta tuovan luonteensa takia skitsofreenikoilla.

Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin hoksattiin että nekin voi vaurioittaa aivoja tekemällä mm jopa pysyviä pakkoliikkeitä, koska estävät normaalia välittäjäainetoimintaa. Olen viitannut, jos ei puhuta lääketeollisuudesta, että tieteessä raha, ja resurssit voi vaikuttaa siihen, mitä aletaan tutkia esim hyvin laajasti.

En väitä että tutkimustuloksiin. Olenko sanonut lobotomian rahantekopotentiaalista? Lobotomia oli vaan esimerkki siitä kuinka epäeettistä ja jopa karmaisevaa psykiatria on ollut potilailleen, kuinka kehno sen tiedollinen pohja, mutta silti jotain on hutkittu potilaan aivoissa. Silti sitä on pidetty tieteenä. Nykyäänkin lääkkeiden toimintamekanismi on tuntematon, saatika sitten mihin psykiatrian olettamat sairaudet biologisesti perustuu.

Kun alkaa käyttämään näitä lääkkeitä, esim. Psykiatrian historiassa useat hoitokeinot on jälkikäteen todettu haitallisemmiksi tai ongelmallisemmiksi kuin niitä alussa on luultu. Olet selkeästi sitä koulukuntaa, jonka mielestä psyykenlääkkeet ovat kuin diabeetikolle insuliini. Gotische psykiatriaan liittyvä kritiikki on tosiaan saanut paljon kritiikkiä osakseen.

Cochrane-verkosto julkaisi seuraavanlaisen mielipiteen Gotzschen viimeisimpien luentojen ja kirjan jälkeen. Ei tuo ole kritiikkiä, mutta huomauttaa että Goetzchen näkemys on vain yksi näkemys muiden joukossa. Tuo kyseinen lausunto ei ole kritiikkiä, mutta se oli tavallaan Cochrane-verkoston vastaus laajaan kritiikkiin.

Mutta kyllähän se totta on että ei minkään synteettisen myrkyn syönti hyvästä voi millään olla. Mutta valtavan lääkebisneksen propagandakoneisto tietenkin väittää muuta. Gøtzsche-porukoista ei taida olla pitkä matka niihin, jotka väittävät kaikkien lääkkeiden olevan haitallisia. Mutta ennen kuin kerrot enemmän siitä, punnitse myös mahdollisuuttasi käyttää aikaasi ihmisten valistamiseen siitä, miten Illuminati hallitsee maailmaa salaliitossa Belsebubin kanssa.

Kylläpäs sinulla selkeästi on asenteita. Totuutta ei muuten tieteessäkään ole, vaan teorioita. Se mitä jonkun hoidoksi on määritelty 20 v sitten, nykyään määriteltäisiin jotain muuta. Joku tosin saattaa syödä samaa lääkettä edelleen, jota on 20v syönyt. Pitänee sanoa muuten, että suuren osan esimerkiksi mielialalääkkeistä määrää ihan yleislääketieteen puolella työskentelevät lääkärit.

Heillä on ihan käytännön potilaskontaktia lääkkeen käyttäjistä. Olisiko joillain heistä oikeus sanoa mielipiteitään psykiatriasta, jos heillä esiintyisi kriittisiä ajatuksia psykiatrian lääkehoitokäytännöistä, lääkkeiden haitoista tai järjestelmästä noin niin kuin yleensä? Siis kun eivät ole psykiatreja.

Olisivatko he siihen tarpeeksi päteviä sanomaan kritiikkinsä hoitotyönsä perusteella? Kuinka he niitä uskaltaisivat sanoa uraansa ajatellen julkisesti. Onko hekin liian vähän koulutettuja kritisoimaan psykiatriaa jos näkevät jotain ongelmia esim järjestelmässä noin niin kuin yleensä tai esim. Eräällä psykologilla taisi tulla potkut kun sanoi jotain. Ehkä kannattaa arvostella kun on jäänyt eläkkeelle alaltaan ; Käypähoitosuosituksia ei välttämättä aina noudateta vaikka ne saattaa kauniita suosituksia ollakin.

Todellisuus on usein kaunopuheita ja suosituksia erilaisempaa, niin tieteessä kuin hoidossa. Useat ihmiset on lääkkeillä hyvin pitkiä aikoja ja päällekkäisillä lääkkeillä. Tämä siitäkin huolimatta että on jopa näkökulmia, että pitkäaikainen käyttö voi olla jopa haitallista tai ei tuo parempia tuloksia.

Tutkimustieto pitkäaikaiskäytöstä ei ole kovin kattavaa. Myöskin lääkkeiden päällekkäiskäytön tutkimus ei ole kattavaa. Nämä ei kuulu lääkeyhtiöiden intresseihin. Siinä on nyt aito olkinukke-argumentti.

Peter Götzschen ja muun tutkijayhteisön, joka on samaa mietlä maalaaminen homeopaatiksi lienee seuraava dissausargumenttisi. Sanomattakin selvää, että Götzschen kanssa psykiatriaa käsittelevistä asioista samaa mieltä olevat eivät ole lääkevastaisia millään lailla sen enempää kuin eri mieltä olevat, vaan realisteja ja tieteen ja kuluttajaturvallisuuden hyvin tosissaan ottavia. Kerropa sitten yksikin psyykenlääke joka on hyväksi ottajalleen.

Et taida edes ymmärtää mitä olkinukke-argumentti tarkoittaa. Minähän todistin jo hänen yhteytensä Illuminatiin ja Belsebubiin. Tässä tapauksessa todellinen viesti oli tietenkin seuraava: Tärinä lakkaa ja sosiaalinen kanssakäyminen helpottuu.

Psykiatrin vastaanotolle tulee potilas, joka kärsii kroonisesta unettomuudesta. Psykiatri antaa adrenergisen lääkityksen. Unettomuus katoaa ja potilas alkaa nukkua normaaleja yöunia.

Psykiatriseen sairaalaan tulee potilas, joka saattaa hyökätä kenen tahansa kimppuun, koska luulee tämän olevan hänen murhaansa suunnitteleva Naton agentti, joka on tullut Marsista.

Psykiatri määrää pistoksen bentsodiatsepamiineja. Potilas rauhoittuu, ja hänen kanssaan voidaan alkaa keskustella. Seuraavaksi siirryt luultavasti puhumaan siitä, että hyödyistä huolimatta haitat olisivat suuremmat. Hyöty-haittavertailua varten on kuitenkin valtiollinen myyntilupajärjestelmä ja vapaa tiede.

Huomattava määrä psyykenlääkkeitä läpäisee ansaitusti seulan. Samalla kun lääkitystä lisätään ja potilaan kunto menee yhä huonommaksi, hänen diagnoosinsa menevät myös yhä vakavammaksi.

Minulla oli sen hoidon aika ainakin bipor, skitsofrenia ja vakava psykoottinen masennus. En ole syönyt mitään lääkkeitä noin viiteen vuoteen, ja aika hyvin menee edelleen. Lääketutkimuksissa on peitelty haittoja, ylikorostettu hyötyjä kaunistellen lääkkeiden tehoja. Jätetty valikoidusti negatiivisia tai tehottomuutta osoittavia tutkimustuloksia julkaisematta. Mitä tiedettä se semmoinen on että jätetään osa tutkimustuloksista julkaisematta? Näillä lääketutkimuksilla lääkkeet on tuotu markkinoille.

Vasta viimepäivinä on alettu vaatia julkaisemaan myös negatiiviset tutkimustulokset. Lääketutkimukset ovat hyvin lyhytkestoisia ajallisesti eivätkä kerro pitkäaikaisen käytön tehosta ja turvallisuudesta. Tässä esimerkki kuinka höveliä lääkevalvonta voi paikoitellen olla: Jossain niistä on toki saatettu noin tehdäkin, mutta kiinnijäämiseen on merkittävä riski, sillä yliopistojen ja valtionhallinnon asiantuntijat suorittavat jatkuvaa kontrollia.

Jos sinä maksat minulle tutkimuksen teosta, onko sinulla tuloksiin samanlainen oikeus kuin mihin tahansa ostamaasi tavaraankin? Saako nekin viedä ullakolleen pölyttymään, jos haluaa?

Kun kyse on myyntiluvan jo saaneita lääkkeitä koskevista tuloksista, voi mielestäni olla juridisesti perustelua sallia sellainenkin menettely, joka moraaliselta kannalta sinua selvästi kuohuttaa. Joka tapauksessa tällaiset kysymykset koskevat vain lääketeollisuutta, ja kuten yllä sanottua, lääketeollisuus ei ole ainoa toimija lääketutkimuksessa. Vaikka jostain lääketieteellisestä aineesta on jollekin ihmiselle äärimmäisenkin suuret haitat, sen käyttö voi silti olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Olisi tavallaan ideaalista, että kaikki pitkäaikaisvaikutukset selvitettäisiin ennen lääkkeen tuontia markkinoille. Kaikkien ihmisen elinkaaren aikaisten vaikutusten selvittäminen vie kuitenkin tietenkin ihmisiän.

Esimerkiksi peninsiliiniä alettiin testata ihmisiin vuonna , joten tuolloin syntyneillä vauvoilla aloitetut kaksostutkimukset olisivat yhä nykyään kesken. Miljoonia olisi kuollut ja kuolisi edelleen siksi, ettei heille saisi antaa tätä lääkettä, jonka pitkäaikaisen käytön turvallisuutta koskevat tutkimukset olisivat vielä vaiheessa. Kenellä on oikeus määrätä pistoksia tai mitään muutakaan toiseen ihmiseen missään tilanteessa vasten asianomaisen tahtoa ja lupaa?

Näin ei Suomen perustuslain mukaan saa tehdä. Jos kansalainen uhkailee käydä muiden kimppuun, kuuluu asia poliisin hoidettavaksi. Yks mun nettituttu alkaa jo ärsyttää mua ihan tosissaan. Luulee olevansa maailman napa. Tässä mä istun osastolla ja odotan mummua.

Mennään käymään kaupassa ja sillai. Täs on ollu kaikenlaista kouluhommaa ja kokeita niin ei oo ollu oikeen aikaa kirjotella. Koulussa menee oikein hyvin, tyypit vaan vituttaa siellä. Ja johtuen parin viikon takasesta retkahduksesta oon käyny huumeseuloissa arin päivän välein, muutama plussa, mut suurinosa negatiivista.

Oli tyyliin maailman pahin ahdistuspäivä ja helpotus oli lähellä. Ja just olin menos psykiatrille. Se pisti verikokeisii ja tässä sitä ollaa. Onneks ne ei saa ilmottaa poliiseille, koska vannon et siel on liikaa näit syytteit, et se olis aika varmasti ehdollista vankeutta. Ja sitä ei kiitos. Ja poskiontelotulehduski mukavasti päällä ainaki tuntuu just siltä, ja työssäoppiminenki alkais kahen viikon päästä, huhhu.

En tiiä miten kestän, jos ees kestän. Mulla on alkanu tulla hengenahdistuksia taas. Ja tulehdusarvot oli kivasti noussu taas, vaikka antibiootit loppu maanantaina. Nyt aloitettiin uusiks antibioottikuuri.

Eilen illalla kuumetta 37,7: Heh voisin itsenikin listaan lisätä, mutta kun täällä omalla naamalla pyörin, niin en viitsisi huudella ongelmiani julkisesti D:. Kahen miinuksen jälkeen vaihteeks taas plussa ja sen tiedostin iha ite ja sanoinki sen niille, ettei tuu yllätyksenä. Että mua ottaa päähän. Alan koht oikeesti itkee ja hakkaa päätä seinää. Kaikki menny loistavasti ennen tätä hommelia, perkele. Tupakan poltto vähentyny, samoin alkoholi.

Mut noi perkeleen huumeet pilaa mun elämän. Joka kerta toteen saman asian, en vaan VOI olla ilman. Perjantaina olis kuraattorin ja terkkarin perustarkastukset tehään jokaiselle alottavalle.

Ja en oikee tiiä pitäiskö mun kertoo näist jutuist niille vai ei. Toisaalta tää tulee ihan varmaa jossai vaihees esiin, mut sitte toisaalta en haluu samaa helvetin rumbaa ku viime vuonna. Iha tarpeeks näis omis jutuist huolehtimista ja näin. Ehkä pidän turpani kiinni. Mulla on taas huono ilta.

Jännitän huomista Meilahden sairaalan korva-, nenä- ja kurkkkutautien poliklinikalla käymistä. Poskiontelontulehdusten takia sinne menossa siis.

Mitään näkyvää syytä tälle huonolle ololle ei oo paitsi tietysti kipeenä olo altistaa herkemmin ahdistukselle. Eilenki kuume oli 37,9. Ja sit tää astmaepäily. Ja lopetin tänään tupakanpolton. Poltin siis viimeisen tupakkani tänään n. Sen jälkeen muutama nikotiinipurkka.

Huomas pef-puhalluksissa heti, ettei oo polttanu tuntikausiin. Osallistuin täällä osastolla ruokaryhmään, joka oliki ihan kiva. Tehtiin spagettia ja jauhelihakastiketta, mä tein mustikkarahkan.

En jaksa enää enempää. Oon niin turhautunut ja tunteeton. Ärtynyt kaikkeen niin että olen ihan turtunut enkä kykene enää tuntemaan iloa.

Kuinka pohjalla oikein voi olla? Vai voiko vieläkin mennä lähemmäs pohjaa, vaikka oon jo siellä ja senkin alla? Lopetin tupakoinninkin, koska en jaksanut miettiä raha-asioita niin tarkkaan.

Ja nyt raha-asiat on silti aika Hirveesti sairaalalaskuja, just tuli se keuhko-osaston laskukin. Viis päivää ja jotain 75 e. Ai ja viiltelin eilen kahden-kolmen vuoden tauon jälkeen. Ei hitto oikeesti tätä elämää. Kemiat ei ihan kohdannu ja rahoitus loppui, joten lopetin. Ja kun kysyin sen mielipiteitä, niin se vaan kysyi mitä minä ajattelen sen ajattelevan. Eli siitä ei ollut mitään hyötyä.

MUTTA olen kuullut tädiltäni, että hänellä psykoterapia auttoi. Mä en kestä enää enempää. Viiltelin eilen, kerroin hoitajalle ja puhuin vähän enemmän kuin piti.

Koko ajan on sekava ja irrallinen olo, vaikea pysyä hetkessä kiinni ja mummuki kävi äskön enkä ois jaksanut ollenkaan. Pelkästään rahkan takia halusin sen tulevan, ku ei mua näin itsetuhoisena ees kauppaan päästettäis, uskoisin näin.

Kun jouduin ruokalastaki poistuun hoitajan kanssa, etten hyppäis auton alle tai mitään. Siis sanoin sille hoitajalle rehellisesti, et itsetuhoiset ajatukset pyörii päässä, ni se kysy et onko parempi mennä sen kanssa yhtä matkaa takas osastolle arkisin lounas syödään päätalolla. Ja mun ruokahalu sitten Koko ajan kuvottaa, yököttää ja oksettaa. En haluais syödä ollenkaan, mut kyllä mä silti syön. Hoitajat valittaa, ku oon niin paljon yksin täällä huoneessani.

Mikään ei tahdo kiinnostaa Manthatyoufear , Minun puolestani ainakin mahtuu, jos vaan oot aktiivinen! Minäkin siis osastolla enkä ole poistunut sisätiloista kuin toiseen rakennukseen syömään lounaan ja senkin hoitajien kanssa. On vähän ote lipsunut itsetuhoisuuden kannalta. Manthatyoufear, paniikkihäiriö, pakkoajatuspainotteinen OCD ja fluktuoiva masennus.

Joo eli mulla oli äsken hoitokokous. Vähän ristiriitaiset ajatukset, koska joudun lopettamaan koulun. Toisaalta se on helpotus. Toisaalta taas tulee ikävä niitä ihmisiä siellä. Ja tupakointi on ja pysyy, ei kestänyt lakko, vaikka yli viikon sitä kestinkin. Nyt on vähän sekava olotila. Toisaalta helpottunut, jos se lääkäri nyt jonkun lääkkeen lisäisi. Puhui Lamictalista, mutta sain siitä allergisen reaktion.

Kaksi muuta, mitä mainittiin, olivat Deprakine en tiedä kirjoitinko oiken ja Lito. Ja mun tarvittavaa lääkettä mietitään uusiksi, että jos kerran ei bentsot enää auta Ja lisäks saan mg Buranan tarvittavaks kuukautiskipuihin, koska oon kotona tottunu siihen eikä tää kipu helpota oikein muuten.

AAR anteeks säätäminen, nyt pitäis tulla mun tiedot oikein: Dogy, 18 vuotta, nuoruus iän psykoottinen oireisto, tarkemmin määrittelemätön masennus välillä keskivaikea-vaikea , pakko neuroottisuutta, psykosomaattiset kivut, Mulla on justiinsa etenemässä selvitys siitä, että mikä mulla on.. Sain tyttären vähän vajaa 5kk sitten, ja mulla on nyt ainakin 3 kuukauden ajan ollut ihan hirveä olo. Voi olla synnytysmasennus, tai sitten mitä minä itse epäilen kokeman masennuksen takia oireiden takia, kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Sain eilen lääkäriltä Sepram-lääkkeitä, ja mua pelottaa hirveästi että pahentuuko mulla mun ajatukset ja ahdistukset.. Ketkä kaikki on nyt aktiivisia? Siis ihan oikeasti aktiivisia. Mukaan saa tulla, jos siis kokee olevansa aktiivinen.

Mutta mun kuulumisia sitten. Tänään meen kirjamessuille ja sit mummulle yöks. Tää päivä on ollu hankala, mut ehkä se vielä tästä, kun pääsee kirjojen keskelle. Kohta puoleen on lounaskin. Hassua, että sain mun vuotiaalta serkkutytöltä kengät, joihin mulla mahtuu villasukat. D Oisko nää kengät kokoo Mut mites te, mitä kuuluu? Huomasin tän keskustelun ja aloin lueskelemaan näitä teijän juttuja.

Olen myös ollut osastolla, ja nyt viimeisen vuoden viimeistään puolenvuoden sisällä olen pystyny toteamaan että olen parantunu! Kärsin silti vielä satunnaisista paniikkikohtauksista. Masennuslääkityksen lopetin viime kesäkuussa ja olen käynyt psykoterapiassa tammikuusta lähtien.

Tiedän, että on varmasti ärsyttävää kuunnella ainaista toitotusta siitä, että asiat järjestyy. Oman kokemukseni mukaan masennuksesta voi parantua - Jos itse niin haluaa. Se on vaikeeta, mutta mahdollista. Mulla autto se, että halusin parantua erään tärkeän ihmisen vuoksi.

Tein masennuksesta vihollisen, jonka halusin nujertaa. Tästä kommentista ei luultavasti ole mitään apua, mutta halusin kuitenkin tulla kertomaan jotain positiivista En aijo nyt sanoa mitään sen tyylistä ku että "risukasaan se aurinkokin paistaa" vaan toivon, että ymmärrätte: Masennuksen ja muutkin mielenterveyshäiriöt voi nujertaa!!!

Mut siirrettiin eilen tarkkailuosastolle sekavuuden ja itsetuhoisuuden takia, ja pääsin tänään kuuden aikoihin takaisin tänne omalle osastolle. Lääkäri on sitä mieltä, että kakssuuntasen kriteerit ei ihan täyttynyt, joten oon nyt vähän kysymysmerkkinä ton diagnoosin kanssa. Hoitajat on sitä mieltä, että mulla on jonkin sortin määrittelemätön psykoosi. Lääkkeiden kanssa on kauheeta säätöä, ketipinor otettiin pois QT-ajan pidentymisen takia. Syön tällä hetkellä seronilia ja opamoxia. Kummastakaan ei mitään hyötyä.

Luultavasti määrätään jokin antipsykootti ens keskiviikon rasitus-EKG: Havannas, 17 vuotta mutta PeaceB, ethän ota tota kommenttia itsees? Kun mulla oli masennus vuonna , syyllistin itteäni että olen hullu, sairas, toivoton.

Äiti kerran suutuspäissään sitten huus mulle, suunnilleen että "Miks käyttäydyt ku joku täys mielisairas" ja mä en saanu sanotuks enää mitään, otin sen itteeni ja vaan lähin pois itkemään..

Ajattelin että niinhän mä oon aina ollutkin. Mut eihän me voida mitään meidän ololle tai käyttäytymiselle, eikä masennuksen seurauksena leimata hulluksi.. Kauheen vähän aikaa vaan olin siellä lääkärin vastaanotolla, tuntu että se vaan tykitti mua kysymyksillä, enkä päässy kertomaan mun olosta yhtä paljon ku oisin halunnu. Toisaalta hyvä, koska en olis osannukkaan muotoilla mun oloa sanoiksi, ja oisin päätyny vaan pillittämään.

En oo ollu ennen näin herkkä.. Ne on ihan hirveitä, koska oon kaikkea muuta kuin väkivaltainen ja en ikinä halua että kehenkään sattuisi. Jos näen vaikka veitsen, saattaa tulla ajatus iskea se johonkin ja ajatuksia mitä kaikkea sillä voisi tehdä. Noi ajatukset on voimistunut nyt muutaman viikon aikana.

Johtuu varmaan siitä, kun oon ollut todella väsynyt. Sitten on pakonomainen tarve auttaa muita, mikä on vähän niinkuin päinvastaista tohon toiseen. Riittämättömyyden tunne korostaa sitä. Ja järjestyksen suhteen oon kanssa aika pakkomielteinen. Saatan järjestellä tavaroita liikaa ja mulla on tarkka järjestys kaikesta. Hankalaa, ja erityisen uuvuttavaa tosta tekee vielä sen, ku joudun kaikki arkipäivät aamusta iltaan oleskelemaan kahestaan vauvani kanssa: Vihaan yksinoloa ja lasken aina tunteja siihen, ku mies tulee kotiin..

Apua hei, mullakin käsienpesu!! Heti jos vaikka hipasenkin esim. Ja joo, toi huomattavasti helpotusta noiden muiden kokemusten lukeminen: Sen takia tääki keskustelu on tosi hyvä! Mikä lääkettä sä, rosesss, syöt? Rosesss, mulla ne pakkoajatukset kohdistuu kaikkein useimmiten mun tyttäreen: Se sitten johtaa siihen ahistukseen, että miten mä voin edes miettiä mitään väkivaltaa kohdistuen siihen ja tiedän, etten ikinä tekis niin tai vahingoittaa yhtään ketään.

Siitä tuli se ajatus, että oon varmaan sekoomassa ja pelko siitä, että sekoan. Mut onneks noi pakkoajatukset on tosi yleisiä, niistä ei vaan puhuta, kun aihe on aika arka ja monet sitä häpeää.. Yritä aina rauhotella itseäs, että et ole yksin ajatusten kanssa, ja pyri olemaan stressaamatta tai kauhistelematta niitä ajatuksia, niin ne voikin mennä pois, edes hetkeks.

Mukavaa, että täällä ollaan taas aktiivisia. PeaceB, tää osasto on paikkainen aikuispyskiatrinen avo-osasto. Perustuu vapaaehtoisuuteen ja sääntöjen noudattamiseen. Ei oo ollu ongelmakohtia sillai Tää on kuntoutusosasto, joten tää on aika vapaa ja toimintapainotteinen esim. Mitäs muuta vielä kertois Me ollaan täällä enemmän "asukkaita" kuin "potilaita".

En tiedä, onko täällä tällä hetkellä muita psykiatrisia osastoja, luulisin että ei, ei ole ainakaan tiedossani muuta kuin homevaurioiden takia lopetettu osasto. Mutta nyt ei kuulu hyvää. Oon taas kerran kipee, nyt vatsataudissa ja lämpö oli 37,8 omalla mittarilla, mutta osaston mittarilla vaan 37,5.

Siis kun toi mittari on semmonen, et pitäis antaa olla hetken vielä piippauksen jälkeen. Nyt katsoin heti piipattua kuten aina ni oli toi 37,9 mut en antanu sen olla sen jälkeen vielä.

Tulispa joku hoitaja äkkiä mittaamaan osaston mittarilla. Mä syön aamuisin Seronil 30 mg ja iltaisin on Risperdal 1 mg. Kun alotin ton Risperdalen se autto aluks vähäsen, nyt se ei oikeen enää, joten siks toivonkin että sitä nostettas.. Seronil on auttanut masennukseen aika hyvin: Okei, no tosi hyvä! Sepram on eka lääke, mitä kokeilen, toivon nyt vaan että se tepsii, eikä tarvis kokeilla hirveen montaa eri..

PeaceB, Mä ymmärrän kyllä sua: D Ja sit alan kammoksuu sitä, joten pakko siivota se läpikotaisin ja pyyhe pesuun, ja mä oon extra tarkka siitä että koiran ja ihmisten pyyhkeet ja kaikki jutut on erikseen.. PeaceB, joo tää on ihan mukava paikka, vaikka vähän arastelenkin muita asukkaita paitsi yhtä, jonka kanssa jutut liitää niiiiiin korkeella.

Täällä järjestetään joulumyyjäiset ja oon yrittäny tehdä tuota kaulahuivia, mutta näyttää siltä, että se on valmis vasta vuoden päästä! Ei vaan jaksa tunti tolkulla neuloa, oon siinä niin hirveen hidas. En vaan oo tottunut. Mutta lahjoitan runokirjojani siis niitä mun omakustanteisia myytäväksi niin että saadaan osastolle lisää rahaa ja jotain kivaa.

Se ois tosi kivaa! Mut tänään on taas paha olla. Kirjoitin pitkän sepustuksen blogiini menneisyydestäni. Aiheen otsikoksi tuli "unettomat yöt", joten siitä syntyi tekstiä enemmän kuin vähään aikaan. En voinut esimerkiksi astua lattialle keskellä yötä, joten valvoin omassa sängyssäni.

Ja sit kun heräsin aina välillä keskellä yötä siihen, etten ollu tehny englannin läksyjä, mä tein niitä salaa keskellä yötä. Eikä isä huomannut mitään, onneksi. Ja kerran ala-asteella lintsasinkin sen takia, että englannin läksyt oli tekemättä. Valehtelin toiselle opettajalle, että on kipeä olo ja englannin opettajalle sanoin samaa mutta että tää toinen antoi luvan lähteä kotiin vaikka todellisuudessa englannin opettajan olisi pitänyt soittaa kotiin ennen kuin lähtisin.

Menin sitten lumiseen metsikköön piiloon ja sen jälkeen meidän roskiskatokseen vilkuilemaan ovenraosta, milloin yksi meidän luokkalainen käveli ohi ja sitten vasta kotiin.

No olihan mulla sitten illalla lämpöä, että en mä niin pahasti valehdellu. Mistähän toikin muisto tuli? Tänään on ollu tosi paljon muistoja mielessä. Jouduin ottamaan yhden 10 mg Diapaminkin, kun ahdisti liikaa nuo muistot Ompas täällä monta uutta ja aktiivista. Oon nyt tokaa viikkoa työssäoppimassa ja on tuolla ihan kiva olla vaikkakin vähän tylsää. Kuitenkaa toi ei ole sitä työtä mitä haluan tehdä. Toivon vaa et se loppuis. Huomenna meen vaihteeks juttelee mun tuloksista ja siitä, että miten tåhån tilanteeseen on tultu jälleen.

Musta tuntuu et mun olis parempi olla jossain valvotussa paikassa, koska vähäisenki paskan jälkee vedån överit. Ja aamulla mietin miks? Saisin aikaa itelleni ja oikeesti rauhottuu. Veriruusu, voiko siellä osastolla olla ilman lääkkeitä? Koska oon nyt lopettelemassa noiden käyttöä, ja muistelisin et jossai on sanottu ettei. Ja voisin alkaa kyselemään mun mahdollisuuksista päästä sinne.

Mutta niistä lääkkeistä en tiedä. Yleensä osastolla on lääkitys, koska vointi on sen verran huono ja vaatii sitä lääkitystä. Syön nyt siis neljästi päivässä lääkkeitä: Mitä vittua, jos saan sanoa?!

Kai ne haluu et oon ihan tillin tallin kello 21, että menen heti nukkumaan enkä häiritse yökköjä. Mä en tajua tätä muutosta. Mulla on siis Promazin mg ja saan ottaa tarvittaessa mg lisää. Se on sitten kuolema seuraava vaihtoehto. Koulunkin jouduin keskeyttämään loppusuoralla. Siis mä en tajua tätä menoa ollenkaan. Mulle sanottiin, että Diapamin tilalle tulisi joku toisenlainen lääke ehdottivat aluksi Ketipinoria, mutta se on ensimmäinen lääke, jota koskaan kokeiltu eikä auttanut, joten joten kuin nämä perinteiset rauhoittavat eli bentsot.

Vitut, siitä ei oo kuulunut mitään! Mutta voi olla, ettei se ehdi ennen seuraavaa hoitokokousta, johon on vielä noin kuukausi. Nyt oon eilisestä saakka ollu vittuuntunut, kun mese ei toimi ja yritän ladata uutta versioo, ni kone vaan jumittaa Eilen tää kone sulki netti-ikkuniotakin jatkuvasti.

Ja sit latasin vahingossa jonkun ohjelman koneelle, jotenka Facebook näyttää vähän erilaiselta Yhtiä päivityksiä yritän tehdä koneelle, mut junnaa junnaa. Tekis niin mieli lähteä jonnekin paikkaan kuvaamaan jotain kivoja kuvia, mut en mä yksin.

Voisin laittaa omaan demiin kuvan, millaset nätit meikit mulla oli ;. Ja oli päätös mikä tahansa voin kuitenkin anoa sinne pääsyä. Edes pari viikko vois tehää helvetin hyvää mulle. Ainii ja en tiiä miks mutta mua on alkanu ahdistaa ajatus siitä, että maailmanloppu oikeesti tulis. D Kuolisin 18v ei lapsia, ei koulutusta, sentää hyvä poikaystävä ja parhaat kaverit. No toisaalta eipä tarvis huolehtii enää omasta elämästään.

Psykoottinen pelko maailmanlopusta oli vuoden lopulla ja vähän samaan pisteeseen ollaan menossa Mä en vaan enää jaksa tätä menoa Tänään ei oo ohjelmaa, mut jotain pitäis ihan tosissaan kehittää Pilasin varmaa taas kaiken.

Poikaystävästä ei oo kuulunu mitää sen jälkee ku kerroin sille, että meen tiistaina lääkärille ja puhun osastolle menosta. En kestä jos menetän sen. Rehellisesti jos mun osastolle meno vaatis poikaystävän menettämisen, jättäisin sen väliin.

Eihän mulle jäis mitää jos ton jätkän menetän. Ja sen jälkee mulle on yks ja sama mitä teen. Osasto on rankka juttu, ehkä poikaystävälläsi on ennakkoluuloja osaston suhteen. Että olisit umpihullu tai jotain. Ehkä se vain säikähti. En osaa neuvoa tässä sua, mutta toivon puolestasi parasta!

Pääsen tänään ja huomenna päivälomille. Mua alkaa pikku hiljaa vituttamaan ku tuo lääkäri ei saa koskaan aikasiks alottaa mulla sitä lääkitystä. Eilen perjantaina tuli kuukausi täyteen osastolla olemista. Abilifysta on puhuttu, mutta siihen se sitten jäikin. Oon syönyt jo kaksi viikkoa opamoxia kolmesti päivässä seronilin lisäksi, kummastakaan ei ole mitään apua. Oon niin väsynyt etten jaksa muuta ku maata sängyllä ja kuunnella musiikkia. Taidan mennä mutsia odotellessa nukkumaan.

Manthatyoufear, Paljon voimia sinnekin suuntaan! Tässä juuri istun kotona isän luona isän jollain koneella Siis kun en ottanut omaa konetta mukaani lomalle, koska mentiin mökille mummun kanssa. Laihduttaminen, paino, välittäminen ja ahdistus pyörivät päässäni aina ja kaikkialla seurattuna olemisen lisäksi.

Mullakin siis erittäin vaikea kausi meneillään. Piristää, kun koira kutittelee jalkojani. Poikaystävä pelkää et mun tila menee siihen mitä se oli, ennenkuin me tunnettiin. Ja se oli yhtä helvettiä, sitä ei enää koskaa. Ja kyllä se ymmärtää et vaan mun parhaaks tää on. Ainoo toive on etten jää yksin! Ja vuodenvaihtees mun "vaihtoehtohoito-sopimus" menee umpeen.

Oon vähä sekasin, koska tää kaikki tapahtuu, niin nopeesti. Tää neiti on edelleen kipeänä. Kolmena peräkkäisenä päivänä muualla käyminen on verottanut flunssaa pahemmaksi vain. Kurkku hemmetin kipee ja väsyttää älyttömästi. Yskää on, päänsärkyä on. Tuntuu kuin luut narisisivat toisiaan vasten, heikottaa. Ja kuitenkin toivon tätä. Mutta on hoitajia, jotka eivät ota tosissaan ennen Psyykkinen vointi ollut heikonlainen taas tänäänKIN.

Tuossa vähän väliä joku ahdistus on kuristanut puristanut niin kuin nytkin ja itkettänyt vaikken kykene itkemään, niin itkuinen olo ollu nii ku nytki. Pitäisköhän uppoutua Auringnkukkametsään ja unohtaa tää realistinen maailma Auringonkukkametsä on siis Torey Haydenin - lempikirjailijani - kirja. Oon vast nyt ymmärtäny miten paljon oon rauhottunu, jos vertaa tilanteeseen, joka oli vuosi sitten. Kerroin exälle tästä ja se lohdutti, että se voi ottaa takas, joka tuntuu tässä tilanteessa jopa hyvältä vaihtoehdolta.

Osastopaikasta tulee tietoa En haluu et ne saa tietää. Ja vaihteeks selän kanssa ongelmia. Joskus tulee sellane jännä pistely, vähän niiku suonenveto ja suolaa havaan- yhdistelmä. Ja se loppuu kun on päässy seisomaa. Yöllä helvetin rasittava ja varmasti sitteku koulut taas jatkuu.

Ja sain illalla paniikkikohtaustyyppisen psykoosikohtauksen. Alkoi ahdistuksella, mutta se kehittyi melkein hyperventilointiin, kun pelkäsin kuollakseni ääniä, joita kuulin. En lähde kiistelemään asiasta. Ainakin mun ja isän välillä kävi näin. Ähh, näköjään siitä jääny yks kohta kirjoittamatta. Siis lähinnä sen takia miksi sinne haluan. Äiti ja isäpuoli ei juo ikinä, eikä polta. Ja mulle kaikki tää on arkipäivää.

Ja joka tapauksessa ne saa tietää, koska jos en päse osastolle niin mulla jatkuuseulat ja prosentit meee yli ja ne ädit ilmiantaa poliiseille ja koska asun porukoilla ne kertoo niille. Toivottavasti vain itselleen, koska aika pian osastolle paluun jälkeen on päivälllinen Puolisen tuntia aikaa ennen pysäkille lähtöä. Otin omia maalejakin mukaan, että voisin sitten "askartelussa" vähän maalailla. Maalauspaperini on hävinnyt kummallisesti eikä "askartelussa" ole paksumpaa paperia.

No, toivottavasti jotain keksitään. Siis kun mulla on akryylivärit nyt tuolla kassissa mukana siveltimineen. Noi ei päästä mua mun parhaalle ystävälle yöks, koska silläkin on mielenterveydellisiä ongelmia. Mutta mummulle päästäisivät, mutta kun mummu ei oo kotona enkä halua isällekään mennä. Plus että haluan puhua lääkärin kanssa mun lääkityksestä, koska on harhoja ja koska on paha olla. Enkä halua syödä näin montaa lääkettä, kun kerta eivät tarpeeksi auta.

Sain soiton tänää joltain pääjehulta, ja se sano ettei ny oo mahollista ottaa ketään, koska jonossa on niin monta enemmän sitä paikkaa tarvitsevaa. Ja vittuilihan se mulle lopuks, sano että "Toivottavasti pysyt kuivilla. Kun lopetin sen puhelun, jalat meni alta.

Luulin, et mulla olis oikeesti ollu mahollisuus päästä sinne. Olin viel exän luona, ja se heitti vitsillä ettei meijän ainakaa tarvi palaa yhteen. D Soitin bussist poikaystävälle, se pyys anteeks sen käytöstä. Se oli kuulemma tajunnu, et kaikki tää on kuitenki tärkeetä mulle ja se haluu mun parasta, vaikkei sitä uskois.

Oon ajatellu kysyä siltä mun ryhmäterapiapsykologilta mahdollisuutta päästä myös sen vieriryhmää. Aijon ottaa itteeni niskasta kiinni ja pitää itteni kuivilla. Keskityn kouluun ja kavereihin ilman päihteitä muutamaa tupakkaa ja bisseä lukuunottamatta silloin tällöin! Toivon sulle kaikkea hyvää. Toki tupakkaa voi polttaa sekä pari bisseä aina joskus. Mä en kyllä saisi käyttää alkoholia lainkaan mun lääkityksen takia. Promazin voi olla vaarallinen. Ei se silti estä mua, mut nyt kun oon täällä osastolla, en käytä alkoholia lainkaan.

Tuossa äsken kävin tapaamassa sosiaalityöntekijää, kun aiemmin oli ollu vähän epäselvä tilanne mun raha-asioissa. Nyt sitten odotellaan Kelalta päätöstä. Psyykkinen vointi on heikonlainen Pienetkin asiat saa hirveitä tunnnekuohuja aikaan.

Mese seuraa ketipinor unilääkkeenä -

Varsinkin jos on vähänkään suuremmasta annoksesta kyse. Nämä lääkkeet vaan peittää oireet, koukuttaa eivätkä korjaa mitään. Oon kertonu yhelle mun tutulle mutta en oo kuullu siitä sen jälkeen mitään. Yksikin lyönti niin se on ero tai ainakin terapia ehtona suhteen jatkumiselle, jos terapeutti näkee että terapiasta on hyötyä parisuhteellemme ja miehen väkivaltaisuudelle.

Psykiatrit eivät ole niin tyhmiä, tai rehellisiä, miten vaan, että he kertoisivat totuudesta kansalaisille omasta aloitteestaan. Tuolla ajatuksella sinun on tuleva huijatuksi hautaasi asti. Sinulla on aika valikoivaa, ja sanoisinko myös epätieteellistä kirsikanpoimintaa esimerkiksi tuossa menossa. Sen kappaleen alku meni näin: A broader analysis across multiple therapeutic areas reached similar conclusions but was performed by Cochrane authors.

Mitä teet tieteen parissa? Esimerkiksi Suomen korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta noin 80 prosenttia katetaan julkisin varoin. Lisäksi tieteessä on hyvät mekanismit sen varmistamiseksi, että myös se 20 prosenttia voi vaikuttaa vain siihen, mitä tutkitaan. Ei siihen, mitä tutkimustulokset ovat. Ennen kuin maksaa tieteellisenä esiintyvänä tekstistä, kannattaa ottaa huomioon sellaisia asioita kuin se, onko julkaisija tieteellinen kustantaja, millaisen vertaisarvioinnin se on käynyt läpi ja mikä on kirjoittajan tieteellinen auktoriteetti nimenomaan asianomaisella alalla.

Mutta edelleenkin, Götzschen pointit esim psyykenlääkinnän haitoista ja lääkkeiden tehon puutteista, lääketutkimusten kyseenalaisuuksista ovat asioita, joita lääketiede ei usein ota huomioon, eikä lääkärit niistä usein puhu määrätessään lääkettä.

Lääketiede ja psykiatria pelaa loppupeleissä lääkeyhtiöiden suunnittelemien lääkkeiden kanssa. Lääketehtaat rahoittavat valtaosan lääketutkimusta. Tutkimusartikkelit ovat monesti haamukirjoittajien tuotosta. Vaikka olisi kuinka kaunopuheita kuinka keskusteluapua ja kunnon terapiaa tulisi tarjota ensisijaisena, siihen ei ole aina resursseja ja tungetaan lääkkeet kouraan. Hyvä hoito on myös resurssikysymys, olisi tieteessä vaikka mitä kaunopuheita.

G luettelee systemaattisesti faktaa epäilyttävistä lääketutkimuksista joissa esim. Kirjaa ei kannata purematta niellä, mutta kyllä se laittaa ajattelemaan.

Ehkä G astuu liikaa oman alueensa ulkopuolelle ottaessaan kantaa psykiatrian hoitosuosituksiin, mutta toisaalta tuntuu, että hän haluaa tietoisesti ottaa provosoivan asenteen, joka herättäisi keskustelua.

Lääkeyhtiöiden mainonta vaikuttaa siihen mitä lääkärit määrää ja monella psykiatrian mielipidevaikuttajalla on yhteys lääkeyhtiöihin. Lääkeyhtiöt haluaa mielipidevaikuttajat puhumaan lääkkeistään - heillä on vaikutusvaltaa.

Lääkeyhtiöt alkaa hännystellä lääkäreitä markkinoinnilla jo opiskeluaikana. Oma lääkärini oli tainnut aikanaan haksahtaa markkinointiin, kun määräsi hurjasti kalliimpaa patenttilääke Cipralexia halvan Citalopramin sijaan, vaikka lääkkeiden tehossa tuskin on eroa.

Tietoa lääkkeiden haitoista voi tulla huomattavasti jälkijunassa lääkkeiden ilmestymisen jälkeen. Tästä on lukuisia eri esimerkkejä. Kyse on vakavista vaurioista terveydelle ja jopa hengelle jotka paljastuu jälkijunassa. Useat roikkuvat vuosia lääkkeillä vaikka on epäilyksiä että siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä pitkällä tähtäimellä. Lääkäreiltä ei tule kunnon infoa lääkkeiden haitoista.

Eikä heillä välttämättä edes ole tietämystä niistä, eikä välttämättä edes uskota potilaan kokemia haittoja. Lääkärit määräävät lääkkeitä vaikka voi olla että potilaan oireisto JOHTUU hänen käyttämistä lääkkeistä, esim niiden sivuoireista tai vieroitusoireista.

Usein ratkaisu on vain lisää lääkkeitä ja pitää potilasta pillerikierteessä. Psykiatrian pitkäaikaispotilaalla yleensä lääkemäärät tuppaa vaan kasvamaan.

Aikanaan lobotomian katsottiin olevan hyvää tiedettä. Sai sen kehittelijä Nobelinkin. Tiede ei ole mitään erehtymätöntä eikä näemmä edes eettistä potilaita Tieteeseen vaikuttaa se jonkun verran mihin rahaa kylvetään - mitä siis aletaan tutkimaan. Esimerkiksi joku hyvin rikas henkilö laittoi miljardeja Supertutkimukseen joka on mahdollistanut erittäin laajan kansainvälisen tutkimuksen. Tehtäisiinkö näin laajaa tutkimusta?

Nuo ovat tutkimusaiheenakin haastava toteuttaa. Kuinka paljon on resursseja tehdä pitkäaikaisia tutkimuksia pitkään lääkkeitä käyttäville? Psykiatrian professoreilta emme tule kuulemaan sitä että he ovat olleet hyvin väärässä jossakin vaikka olisivatkin olleet. Se on jo arvovaltakysymys monelle muuttaa mielipidettään suuresti. Tässä yksi psykiatrian tutkija joka on tullut hiukan toisiin ajatuksiin tutkimuksistaan skitsofreniasta ja myöntää sen: Minä voin ainakin täysin olla sitä mieltä kokemani, ystävieni kokeman ja lukemieni asioiden perusteella, etten usko nykyisen psykiatrisen järjestelmän toimivuuteen, psykiatristen lääkkeiden turvallisuuteen erityisesti pitemmällä käytöllä enkä suuren osan psyykenlääkkeitä määräävistä ammattitaitoon.

Pitää olla TUURIA että ei tule vahingoitetuksi hoidossa, että kokee että lääkkeet on olleet tehokkaita ja ne ovat parantaneet elämää pitkällä tähtäimellä ja on siis osunut sekä "lääkäriarvonnassa" että "lääkearvonnassa" mitä siis psykiatrian lääkintätyyli on oikeaan.

Olen kuitenkin yrittänyt kehottaa ottamaan huomioon myös sen, mitä negatiivisia seurauksia nykyistä tiukemmalla lääkekontrollilla olisi. Nytkin ihmisten terveydelle ja hengelle voivat aiheuttaa vakavia vaurioita esimerkiksi sellaiset syövät, joihin voisi auttaa lääke, joka joutuu vielä käymään läpi myyntiluvan edellytyksenä olevia testejä.

Tiede ei ole mitään erehtymätöntä eikä näemmä edes eettistä potilaita Tieteeseen vaikuttaa se jonkun verran mihin rahaa kylvetään" Ei kenellekään vähänkään sivistyneelle ihmiselle tarvitse kertoa siitä, ettei tiede ole erehtymätöntä. Tieteen erehtyväisyys ei ole mikään todiste tieteeseen liittyvien salaliittoteorioiden puolesta. Tietääkseni tuolla lobotomiallakaan palkittu luvulla ei ollut juuri sen suurempaa rahantekopotentiaalia kuin staattisen maailmankaikkeuden teorialla.

Mistä salaliittoteorioista sinä puhut? Neuroleptit kehiteltiin leikkauksen esilääkityksiksi alunperin ja joita alettiin käyttää niiden välinpitämättömyyttä ja sedatoivuutta tuovan luonteensa takia skitsofreenikoilla. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin hoksattiin että nekin voi vaurioittaa aivoja tekemällä mm jopa pysyviä pakkoliikkeitä, koska estävät normaalia välittäjäainetoimintaa. Olen viitannut, jos ei puhuta lääketeollisuudesta, että tieteessä raha, ja resurssit voi vaikuttaa siihen, mitä aletaan tutkia esim hyvin laajasti.

En väitä että tutkimustuloksiin. Olenko sanonut lobotomian rahantekopotentiaalista? Lobotomia oli vaan esimerkki siitä kuinka epäeettistä ja jopa karmaisevaa psykiatria on ollut potilailleen, kuinka kehno sen tiedollinen pohja, mutta silti jotain on hutkittu potilaan aivoissa.

Silti sitä on pidetty tieteenä. Nykyäänkin lääkkeiden toimintamekanismi on tuntematon, saatika sitten mihin psykiatrian olettamat sairaudet biologisesti perustuu. Kun alkaa käyttämään näitä lääkkeitä, esim. Psykiatrian historiassa useat hoitokeinot on jälkikäteen todettu haitallisemmiksi tai ongelmallisemmiksi kuin niitä alussa on luultu.

Olet selkeästi sitä koulukuntaa, jonka mielestä psyykenlääkkeet ovat kuin diabeetikolle insuliini. Gotische psykiatriaan liittyvä kritiikki on tosiaan saanut paljon kritiikkiä osakseen. Cochrane-verkosto julkaisi seuraavanlaisen mielipiteen Gotzschen viimeisimpien luentojen ja kirjan jälkeen.

Ei tuo ole kritiikkiä, mutta huomauttaa että Goetzchen näkemys on vain yksi näkemys muiden joukossa. Tuo kyseinen lausunto ei ole kritiikkiä, mutta se oli tavallaan Cochrane-verkoston vastaus laajaan kritiikkiin. Mutta kyllähän se totta on että ei minkään synteettisen myrkyn syönti hyvästä voi millään olla. Mutta valtavan lääkebisneksen propagandakoneisto tietenkin väittää muuta.

Gøtzsche-porukoista ei taida olla pitkä matka niihin, jotka väittävät kaikkien lääkkeiden olevan haitallisia. Mutta ennen kuin kerrot enemmän siitä, punnitse myös mahdollisuuttasi käyttää aikaasi ihmisten valistamiseen siitä, miten Illuminati hallitsee maailmaa salaliitossa Belsebubin kanssa. Kylläpäs sinulla selkeästi on asenteita.

Totuutta ei muuten tieteessäkään ole, vaan teorioita. Se mitä jonkun hoidoksi on määritelty 20 v sitten, nykyään määriteltäisiin jotain muuta. Joku tosin saattaa syödä samaa lääkettä edelleen, jota on 20v syönyt.

Pitänee sanoa muuten, että suuren osan esimerkiksi mielialalääkkeistä määrää ihan yleislääketieteen puolella työskentelevät lääkärit. Heillä on ihan käytännön potilaskontaktia lääkkeen käyttäjistä. Olisiko joillain heistä oikeus sanoa mielipiteitään psykiatriasta, jos heillä esiintyisi kriittisiä ajatuksia psykiatrian lääkehoitokäytännöistä, lääkkeiden haitoista tai järjestelmästä noin niin kuin yleensä? Siis kun eivät ole psykiatreja. Olisivatko he siihen tarpeeksi päteviä sanomaan kritiikkinsä hoitotyönsä perusteella?

Kuinka he niitä uskaltaisivat sanoa uraansa ajatellen julkisesti. Onko hekin liian vähän koulutettuja kritisoimaan psykiatriaa jos näkevät jotain ongelmia esim järjestelmässä noin niin kuin yleensä tai esim. Eräällä psykologilla taisi tulla potkut kun sanoi jotain. Ehkä kannattaa arvostella kun on jäänyt eläkkeelle alaltaan ; Käypähoitosuosituksia ei välttämättä aina noudateta vaikka ne saattaa kauniita suosituksia ollakin.

Todellisuus on usein kaunopuheita ja suosituksia erilaisempaa, niin tieteessä kuin hoidossa. Useat ihmiset on lääkkeillä hyvin pitkiä aikoja ja päällekkäisillä lääkkeillä. Tämä siitäkin huolimatta että on jopa näkökulmia, että pitkäaikainen käyttö voi olla jopa haitallista tai ei tuo parempia tuloksia.

Tutkimustieto pitkäaikaiskäytöstä ei ole kovin kattavaa. Myöskin lääkkeiden päällekkäiskäytön tutkimus ei ole kattavaa. Nämä ei kuulu lääkeyhtiöiden intresseihin. Siinä on nyt aito olkinukke-argumentti.

Peter Götzschen ja muun tutkijayhteisön, joka on samaa mietlä maalaaminen homeopaatiksi lienee seuraava dissausargumenttisi. Sanomattakin selvää, että Götzschen kanssa psykiatriaa käsittelevistä asioista samaa mieltä olevat eivät ole lääkevastaisia millään lailla sen enempää kuin eri mieltä olevat, vaan realisteja ja tieteen ja kuluttajaturvallisuuden hyvin tosissaan ottavia. Kerropa sitten yksikin psyykenlääke joka on hyväksi ottajalleen.

Et taida edes ymmärtää mitä olkinukke-argumentti tarkoittaa. Minähän todistin jo hänen yhteytensä Illuminatiin ja Belsebubiin. Tässä tapauksessa todellinen viesti oli tietenkin seuraava: Tärinä lakkaa ja sosiaalinen kanssakäyminen helpottuu. Psykiatrin vastaanotolle tulee potilas, joka kärsii kroonisesta unettomuudesta. Psykiatri antaa adrenergisen lääkityksen. Unettomuus katoaa ja potilas alkaa nukkua normaaleja yöunia.

Psykiatriseen sairaalaan tulee potilas, joka saattaa hyökätä kenen tahansa kimppuun, koska luulee tämän olevan hänen murhaansa suunnitteleva Naton agentti, joka on tullut Marsista. Psykiatri määrää pistoksen bentsodiatsepamiineja. Potilas rauhoittuu, ja hänen kanssaan voidaan alkaa keskustella. Seuraavaksi siirryt luultavasti puhumaan siitä, että hyödyistä huolimatta haitat olisivat suuremmat.

Hyöty-haittavertailua varten on kuitenkin valtiollinen myyntilupajärjestelmä ja vapaa tiede. Huomattava määrä psyykenlääkkeitä läpäisee ansaitusti seulan.

Samalla kun lääkitystä lisätään ja potilaan kunto menee yhä huonommaksi, hänen diagnoosinsa menevät myös yhä vakavammaksi. Minulla oli sen hoidon aika ainakin bipor, skitsofrenia ja vakava psykoottinen masennus. En ole syönyt mitään lääkkeitä noin viiteen vuoteen, ja aika hyvin menee edelleen. Lääketutkimuksissa on peitelty haittoja, ylikorostettu hyötyjä kaunistellen lääkkeiden tehoja.

Jätetty valikoidusti negatiivisia tai tehottomuutta osoittavia tutkimustuloksia julkaisematta. Mitä tiedettä se semmoinen on että jätetään osa tutkimustuloksista julkaisematta? Näillä lääketutkimuksilla lääkkeet on tuotu markkinoille. Vasta viimepäivinä on alettu vaatia julkaisemaan myös negatiiviset tutkimustulokset. Lääketutkimukset ovat hyvin lyhytkestoisia ajallisesti eivätkä kerro pitkäaikaisen käytön tehosta ja turvallisuudesta. Tässä esimerkki kuinka höveliä lääkevalvonta voi paikoitellen olla: Jossain niistä on toki saatettu noin tehdäkin, mutta kiinnijäämiseen on merkittävä riski, sillä yliopistojen ja valtionhallinnon asiantuntijat suorittavat jatkuvaa kontrollia.

Jos sinä maksat minulle tutkimuksen teosta, onko sinulla tuloksiin samanlainen oikeus kuin mihin tahansa ostamaasi tavaraankin? Saako nekin viedä ullakolleen pölyttymään, jos haluaa? Kun kyse on myyntiluvan jo saaneita lääkkeitä koskevista tuloksista, voi mielestäni olla juridisesti perustelua sallia sellainenkin menettely, joka moraaliselta kannalta sinua selvästi kuohuttaa.

Joka tapauksessa tällaiset kysymykset koskevat vain lääketeollisuutta, ja kuten yllä sanottua, lääketeollisuus ei ole ainoa toimija lääketutkimuksessa. Vaikka jostain lääketieteellisestä aineesta on jollekin ihmiselle äärimmäisenkin suuret haitat, sen käyttö voi silti olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Olisi tavallaan ideaalista, että kaikki pitkäaikaisvaikutukset selvitettäisiin ennen lääkkeen tuontia markkinoille. Kaikkien ihmisen elinkaaren aikaisten vaikutusten selvittäminen vie kuitenkin tietenkin ihmisiän. Esimerkiksi peninsiliiniä alettiin testata ihmisiin vuonna , joten tuolloin syntyneillä vauvoilla aloitetut kaksostutkimukset olisivat yhä nykyään kesken.

Miljoonia olisi kuollut ja kuolisi edelleen siksi, ettei heille saisi antaa tätä lääkettä, jonka pitkäaikaisen käytön turvallisuutta koskevat tutkimukset olisivat vielä vaiheessa.

Kenellä on oikeus määrätä pistoksia tai mitään muutakaan toiseen ihmiseen missään tilanteessa vasten asianomaisen tahtoa ja lupaa? Näin ei Suomen perustuslain mukaan saa tehdä. Jos kansalainen uhkailee käydä muiden kimppuun, kuuluu asia poliisin hoidettavaksi. Sellainen henkilö otetaan kiinni ja asia selvitetään.

Tarvittaessa viedään oikeuden eteen ja rangaistukset tulevat Suomen lain mukaisesti. Psykiatriaa ei tarvita mihinkään. Osa ei edes tajua, että heidän ongelmiensa paheneminen voi johtua pillereistä mitä he ovat syöneet. En todellakaan usko, että uudet psyyken"lääkkeet" säästävät siinä mitassa ihmishenkiä kuin väität "yliopistojen ja valtionhallinnon asiantuntijat suorittavat jatkuvaa kontrollia. Tämä kontrolli ei todellakaan ole niin tarkkaa, kuin luullaan.

Itse olen Götzschen linjalla että en usko että psyykenlääkkeet tavalla millä niitä nyt määrätään parantavat ihmisten hyvinvointia ja tuottavuutta yhteiskunnassa. En vastusta ihmisten lääkkeenkäyttöä jos he kokee niistä hyötyä mutta mistä Götzsche puhuu, psykiatrialla on oikeus pakottaa jopa näitä jopa tehottomia, arpapelimeinigillä valittuja, henkilön tilaa mahdollisesti jopa huonontavia ja vaarallisia lääkkeitä ihmisille osasto-olosuhteissaa. Kertoa jotain huttua kuinka potilaan aivoissa on joku kemiallinen vika minkä lääkkeet korjaavat.

Kemiallinen epätasapaino ihmisillä todentotta on, kun he lopettavat välittäjäaineita sotkevat lääkkeet. Pitää muistaa, että psykiatrialla ei ole mitään biologisia testejä lääkkeen valitsemiseen tai sen todistamiseen että henkilön aivoissa olisi mitään biologisesti vialla.

Tämän takia huumaus sopisi paremmin termiksi psykiatristen lääkkeiden toimintamekanismiksi. On paljon tuurista kiinni että kokee pitkällä tähtäimellä lääkkeistä hyötyä. Jos kokee hetkellisesti hyötyä, voi pitkässä juoksussa kokea haittaa.

Tutkimukset ovat niin lyhytkestoisia, että on suorastaan vastuutonta pitää ihmisiä niin monia vuosia lääkkeillä kuin nykyään on tapana. Meta-analyysien mukaan masennuslääkkeiden teho voi olla lähellä plaseboa.

Sekin oletettu hyöty, mitä lääkkeestä tulee, voi olla lumevaikutusta, ja on hankala sanoa onko hyöty kiinni muistakin hoidollisista asioista, missä ihminen on mukana.

Haitat tosin kuuluu näihin pillereihin silti. Joidenkin ihmisten kohdalla oletettu hyöty pitkässä juoksussa voi tulla siitä, että lääkkeen vieroitus huonontaa olon niin surkeaksi tai tekee jopa pahempia relapseja kuin mihin ne on alunperin aloitettu. Tämä nähdään syynä lääkitä potilasta jatkuvasti, sillä se on merkki uusivasta 'sairaudesta'.

Vaikka todellisuudessa lääkkeiden vaikutukset reseptorien ja välittäjäaineiden toimintaan voi saada olon muuttumaan sietämättömäksi kun aineen lopettaa. On tuurista kiinni että saa järkevän lääkärin, joka osaa myös vieroittaa aineesta järkevästi, eikä kylvä lääkkeitä miten sattuu. On tuurista kiinni että löytää ylipäätään lääkkeen joka on. Potilas ei usein saa informoitua tietoa lääkkeestä lääkäriltä, sen potentiaalisista haitoista ja vieroitusongelmista jne.. On turha sanoa että miksei hän katsonut pakkausselostetta.

Lääkärillä tulisi olla vastuu informoida haitoista jotta potilas saa tehdä päätöksen. Monet lääkärit ovat niin optimistisia lääkkeiden suhteen ja puhuvat lääkkeistä siihen sävyyn, että mahdolliset haitat voi tulla täysin yllätyksenä potilaalle.

Ongelma ei välttämättä ole täysin edes lääkkeet vaan lääkärit jotka ei osaa määrätä niitä turvallisesti, vastuullisesti tai järkevästi.

Meidän on aivan turha jatkaa väittelyä koska ajattelemme täysin eri tavoin asioista. Se että on jotain suosituksia, ei tarkoita että asiat käytännössä menisivät suositusten mukaan. Jos valmistelen riittävän vakavaa rikosta, poliisi saa ja sen tulee saada kajota minuun, vaikka valmistelu ei olisikaan rikos.

Joidenkin vakavien rikosten valmistelu on tullut tosin aivan viime vuosina rangaistavaksi, mutta myös aiemmin poliisi sai puuttua niihin sen perusteella, että sille kuuluu myös rikosten ennalta estäminen.

Heidän tulee muun muassa täyttää tiukat kelpoisuusvaatimukset. Todettakoon siis yksinkertaistavasti ja havainnollisesti vaikka seuraavaa: Ei ole lainkaan harvinaista, että perustulakia "ei noudateta". Vaikka perustuslaki sanoo turvaavansa yksilön vapauden, rikollinen saadaan lain perusteella vangita. Vaikka perustuslaki sanoo, että jokaisella on sanavapaus, kansanryhmää vastaan kiihottava saadaan lain perusteella tuomita. Vaikka perustuslaki sanoo jokaisen omaisuuden olevan turvattu, ulosottomies saa viedä lain perusteella velallisen omaisuutta.

Tuomioon vaikuttaa se, jos teko on tehty ymmärrystä tai täyttä ymmärrystä vailla. Perustuslakia mahdollistaa rikkoa mielenterveyslaki.

Mielenkiintoinen yksityiskohta aiheeseen liittyen mitä menneinä vuosina tapahtui http: Toivottavasti vapaaseen tieteeseen, hyötyjen ja haittojen vertailun tärkeyteen sekä myyntilupamenettelyjen huomattavan vaikeuttamisen haittapuoliin liittyvistä pointeista sentään joku on jotain ajeltavaa saanut.

Toivottavasti joku myös tajuaa, että jos arvostelee jotain teosta, on huomattavasti uskottavampaa jos lukee sen, mitä arvostelee. Omaan maailmankuvaan soveltumattomia tekstejäkin voi lukea eikä kaikkea tarvitse absoluuttisena totuutena ajatella vaan vetää omia johtopäätöksiä itse monien lähteiden pohjalta. Tieteessäkään ei ole totuutta, vaan teorioita. On myöskin hyvin hankala vertailla haittoja vs hyötyjä lääkkeen aloitukseen liittyen, jos ei kuule haitoista lääkäriltä.

Sama pätee, jos lukee pelkkiä haittoja, muttei hyödyistä - tällöin mahdollinen hyöty voi jäädä saavuttamatta. Ja kun meinaa käyttää lääkkeitä pitkään,tai päällekäin, kannattanee tiedostaa lääkkeiden rajallinen tutkiminen tässä yhteydessä. Jos kannatat rikokseen syyllistymättömien kansalaisten vangitsemista poliisin tai psykiatrian toimesta, meillä ei ole paljoa yhteistä mitä tulee poliittiseen ideologiaan.

Kansalaisen vangitseminen ilman, että hän on syyllistynyt rikokseen on kansainvälisten ihmisoikeusjulistusten vastaista sekä Suomen perustuslain vastaista.

En salli edes rikollisten myrkyttämistä. Esimerkkisi ovat kaikki olkinukke-argumentteja. Ne ovat keksittyjä, näennäissairauksia, jotka on myyty kansalle sosiaalipoliittisia agendoja varten. Täten psykiatrisia lausuntoja ei kuulu käsitellä oikeudessa sen enempää kuin pappien tai homeopaattien lausuntojakaan.

Psykiatria ei kuulu vapaaseen oikeusvaltioon eikä vapaaseen riippumattomaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Vain erikseen säädettyjen rikosten valmisteleminen on rikollista. Monia rikoksia voi valmistella ilman, että siitä voisi saada tuomiota.

Voi yhtä aikaa kannattaa perustuslain noudattamista ja sitä, että tietyssä järjestyksessä säädetyllä lailla voidaan tehdä siihen niin sanottuja aukkoja.

Se johtuu siitä, että itse perustuslain 73 §: En epäile, ettet itse niin ajattelisi. Haluan vain tehdä lukijoille selväksi kaikki loogiset seuraamukset, joita väitteidesi uskomisella on. Psykiatrisella" hoitamisella", jos se tapahtuu väkivalloin ja pakottamisella, pakottamalla ihmiseen tajuntaa lamaavia ja hämärryttäviä kemikaaleja, ei ole välttämättä mitään tekemistä parantamisen kanssa vaan se synnyttää hoitokielteisyyttä ja luottamuspulaa hoitavaan tahoon sekä vastareaktioita.

Toimenpiteet kemikaalien pakkolaittamiseksi potilaan kehoon ovat irvokkaita ja brutaaleja. Se on enemmän sosiaalikontrollia kuin hoitoa.

Suuri osa ei parane, vaan kärsii tuollaisesta. Ei ole tae että hoito lääkkeillä saa ihmisen voimaan paremmin vaan on suuri todennäköisyys että myös huonommin, niin toimintakyvyltä kuin henkisesti. Tästä Gøtzsche myös kirjassaan puhuu - kuinka epäeettistä pakkohoito on monessa tapauksessa siinä mittakaavassa kuin sitä käytetään, täysin vaarattomillekin henkilöille.

Pakkolääkintä lääkkeiden tehon vaillinaisuus ja suuret haitat huomioiden on arveluttavaa. Loppuvaiheessa kirjaa hän kertoo nuorehkon naisen tarinan, joka oli karmaiseva pakolla hoitamisesta, joka johti hänen kuolemaansa näillä kemikaaleilla kun hänen kehonsa petti.

Häneen kylvettiin valtava määrä lääkkeitä ja kokoajan kovenevia lääkkeitä hänen vastustuksestaan huolimatta Pakolla hoito on ihmisoikeuksia ajatellen arveluttavaa ja jos perehdyt asioihin, jopa EIT on muutama vuosi sitten antanut Suomelle noottia, kuinka järjestelmä ei anna tarpeeksi turvaa mielivallalta pakkohoidossa erään tapauksen perusteella.

Suomen korkein hallinto-oikeus joutui ottamaan tähän kantaa ja oli eri mieltä ihmisoikeuksia valvovan tuomioistuimen kanssa. On myös syytä olettaa että psykiatrian tarjoamat kemikaalit voivat aiheuttaa väkivaltaa kyetessään aiheuttamaan sekavuutta, psykoosialttiuden lisääntymistä vieroitusvaiheessa peukaloidessaan dopamiinia antipsykootit , agitaatiota ja voimakastakin motorista levottomuutta ja kyvyttömyyttä olla paikallaan tai istua akatisia , muutoksia impulssikontrollissa, emootioiden kuten empatiakyvyn latistumista jne..

Mitä tarkoitat tässä yhteydessä parantamisella? Ymmärtänet, että mielisairaus on kielikuvallinen sairaus. Toisin sanoen ei ole mitään parannettavaa lääketieteellisessä mielessä. Toisekseen onko mielestäsi oikein 'parantaa' ihmisiä vastentahtoisesti?

Kai ymmärrät, että on rikollista kajota toiseen ihmisen ilman asianomaisen lupaa. Jos lääkäri kajoaa potilaaseensa ilman lupaa, hän saa siitä syytteet päällekarkauksesta, pahoinpitelystä, vastaavasta. Meillä jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. En lähde spekuloimaan syillä. Tiedät ne itse parhaiten. Oikeuden toteutuminen on utopia, mikäli oikeuskäsittelyyn hyväksytään mukaan psykiatrisia konsepteja. He sekoittavat oikeuden toteutumisen pseudotieteellisillä konsepteillaan, oikeusfiktioillaan, mikä on herjaavaa myös Suomen oikeusjärjestelmää kohtaan.

Yhtälailla entisajan oikeudenkäynnit olivat fiaskoja, kun mukaan kelpuutettiin kirkonväen konsepteja noidista, paholaisesta, riivauksista, demoneista jne. Sinäkin puhut hoitamisesta ja potilaista. Tarkoitatteko kirjaimellisesti vai kielikuvallisesti?

EIT kannattaa psykiatrista pakottamista ja ihmisoikeusrikoksia, joten on älytöntä vedota heihin yhtään missään puheenvuorossa, jonka tarkoitus on osoittaa psykiatrian brutaaliutta. Joko hyväksyt psykiatrisen orjuuden tai et hyväksy. EIT hyväksyy ja sanoo käytännössä, että orjia saa pitää, mutta heitä ei saa lyödä niin kovaa. Onko tämä kanta mielestäsi promoamisen arvoinen? Nimimerkki tvajaatbj ei kyllä tiedä sykiatrisen hoidon todellisuudesta mitään.

Väittää yksi, jolle ihan virallisesti annetun päätöksenkin mukaan syötettiin neuroleptia ja SSRI: Kaikki tavanomaet kognitiviset häiröiöt tulivat ja vähän enemmänkin Ja useita vuosia meni elämästä hukkaan zombina olon takia.

Ei korvauksia, "koska oli kokenut, ei ehkä ollut vältettävissä. Voi käyttää muutaman kerran. Jos käyttää liikaa tai liian kauan, maksa hajoaa. Suomessa kuolee panadolin käyttöön joka vuosi paljon ihmisiä. Ylipäätään kipulääkkeisiin kuolee suuret määrät ihmisiä, jne. Jne, en ala kirjoittaa uutta kirjaa, kun Qöztsche jo kirjoitti.

Se on aina hauskaa, kun trolli ärsyyntyy. En tiedä, ketä syytät trolliksi, en ainakaan ole. Se taas johtuu siitä, että tällä palstalla on paljon trollaajia. Minun puolestani on kyllä ihan, jos nimimerkki "tvajaatb" tahtoo syödä neuroleptinsa ja SSRI-lääkkeet, jos ne häntä erityisesti auttavat.

Sallin sen hänelle täysin. Tahdon myös hänen ymmärtävät, että kuitenkin joillekin niistä lääkkeistä on paljon haittaa, ja potilaalla pitää olla nykyistä suurempi oikeus säätää lääkkeitä, tietää niiden oikeista ongelmista ja yrittää lopettaa tai vähentää lääkkeitä oikean tarpeen mukaan. Jos olisin jatkanut lääkkeiden syöntiä, niin olisin todennäköisesti työkyvytön skitsofreenikko tänä päivänä.

Samaa mieltä, aivan käsittämätöntä lääkintää. Fenetre ei sanonut, että lääkintä on käsittämätöntä. Hän sanoi, että lääkkeistä on myös paljon haittaa. Paljon haittaa aiheuttavien lääkkeiden käyttö ei ole käsittämätöntä, jos niiden hyödyt ovat vielä suuremmat. Helppotajuinen esimerkki, tosin psykiatrian ulkopuolelta, on vaikkapa syöpälääkkeiden käyttö.

Monilla niistä on kiistatta hyvin suuret haittavaikutukset, mutta hyvin suuret voivat olla haittavaikutukset myös lääkitsemättömässä syövässä. Jos puhutaan SSRI-lääkkeistä, niin minun käsittääkseni niiden tapauksessa hoitovasteen ja haittavaikutusten suhde on sellainen, että nykyisenlaajuinen käyttö ei ehkä ole perusteltua.

Vaikuttipa joku vastustavan kaikkiakin lääkkeitä sillä perusteella, että ne valmistetaan enimmäkseen synteettisesti ja että ne ovat usein suurina annoksina myrkyllisiä. Minä puolestani haluaisin kokea kunnon erektion, mutta se ei ole mahdollista psyykelääkkeiden vuoksi.

Jos olisin parisuhteessa ei suhteeni kauaa kestäisi. Mutta eihän minulla leimatulla ihmisellä kai ole oikeutta seksiin: Minä taas en saa kunnon erektiota ilman sildenafiililääkitystä. Silloin kun itsellä on erittäin huonoja kokemuksia psykiatriasta, ei tämä totuus mihinkään katoa vaikka täällä mitä hyvänsä kirjoitettaisiin.

Niin kai se on. Ja jos omat kokemukset ovat hyviä, näkee helposti lääketieteellisestä tutkimuksesta taas psykiatrian ansioita korostavat puolet. Väittäisin silti, että asioihin perehtyminen vähentää äärimmäisiä mielipiteitä.

Gøtzsche ei ehkä ole aivan niitä, jotka parantavat syöpää ruokasoodalla, mutta ainakaan kovin kauas ääriajattelusta hän ei jää. Tieteellistä perustaa on ehkä riittävästi toimimaan tiedeyhteisön sisällä eräänlaisen räyhähengen roolissa, mutta hyvin epätodennäköisesti hän myöskään on se psykiatrian Einstein, jonka hänen väitteidensä osoittautuminen kiistatta tosiksi hänestä tekisi.

Osoita meille psykiatrian Einstein. Lähimmäksi tulee varmaan Freud. Relevanssia tämän ketjun kannalta tosin rajoittaa, että hän kuoli joitakin vuosia ennen ensimmäisten psyykenlääkkeiden kehittämistä. Mutta onko vahvaan tieteelliseen näyttöön pohjaava ajattelu, tai "ääriajattelu", jos niin haluat tässä kohtaa tilannetta nimittää, jotenkin huono tai paheksuttava asia? Eikö olekin niin, että tiede ei ole demokratia.

Jos valtaosa on jotain mieltä, mutta tieteellinen näyttö ja siihen perustuva päättely osoittaa toisin, niin eikö siinä ole jokin pielessä. Tieteeseen pohjaava taho leimataan helposti ääriajattelijoiksi tai salaliittoteoreetikoiksi. Sopii kysyä miksi valtavirta tekee näin. Mitä intressejä heillä on peiteltävänä. Peter Götzschehän on ollut erittäin halukas debatoimaan psykiatrian valtavirran johtohenkilöiden kanssa, mutta kappas kummaa eivät ole paljoa mukaan suostuneet lähtemään. Tässä vain yhtenä esimerkkkinä lyhyt kirjeenvaihto Götzschen ja Erkki Isometsän debatin avauksesta, joka päättyi Isometsän jänistykseen.

Freudin jutut oli yhtä hölmöjä kuin psykiatrien jutut nykyisellään. Jos taas psykiatriaa pitää naurettavana, niin totta kai on leimattava naurettaviksi myös ne, joiden työhön se pohjautuu.

Sitä paitsi esimerkiksi Einsteininkin vuotista tuloksetonta puuhastelua "kaiken teorian" parissa voi pitää hölmönä. Hänen lähestymistapansa oli niin uraa uurtava, että vielä hänen aloittaessaan sen kuulumista psykiatrian alaan olisi voitu epäillä, mutta myöhempi psykoanalyysin vaikutus psykiatriaan on kiistaton.

Nykyajan tieteen käyttämien käsitteiden soveltaminen historiaan on useinkin ongelmallista. Esimerkiksi Newtonia pidetään fysiikan merkittävimpinä oppi-isinä, vaikka hänen oman aikansa tiedeluokituksen mukaan hän oli luonnonfilosofi. Paljonkin paremmin perustelluilla maltillisilla väitteillä se nimittäin tuskin onnistuisi. Kuten olen antanut ymmärtää, voisin hyvinkin lukea kiinnostuneena tiukan vertaisarvioinnin läpäisseestä Oxford University Pressin artikkelista vahvaan näyttöön perustuvan näkemyksen, jonka mukaan kaikki psyykenlääkitys on pahasta.

Tuolloinkin se olisi vielä yksi näkemys monista pikemminkin kuin totuus, mutta tutustumiskynnys voisi hyvinkin ylittyä. Nyt on kuitenkin kyse siitä, että tässä ketjussa kehotetaan ihmisiä ostamaan kirjaa, jonka jokin Sitruuna-kustannus on julkaissut todennäköisesti ainoana julkaisukynnyskriteerinään se, myykö kyseinen opus riittävästi. Mikset sinä, tvajaatbj tai Isämetsä vastaa tuohon varsinaiseen Gotzschen kritiikkiin muuten kuin "ei taida tietää tilastotieteestä mitään", ym.

Götzschen psykiatrisia hoitosuosituksia koskevia mielipiteitä voi toki kritisoida. Mielestäni tvajaatbj on kritiikissään myös aika aikateillä sen suhteen, että Götzschen motivaatio noiden kirjojen tekoon on pääasiallisesti rahallinen. Hän todennäköisesti tiesi etukäteen, että tuollaisten kirjojen kirjoittaminen aiheuttaa paljon kritiikkiä hänen asemassaan olevalla henkilölle. Jos hän on liian kärkäs joissain kommenteissaan, niin on silti aika vaikea uskoa, että hän on erityisesti rahan perässä siinä asiassa.

Erkki Isometsä kuitenkin selvästi huolestui kritiikistä, ja sen sijaan että vastasi Götzschelle, hän antoi seuraavanlaisen haastattelun Me Naiset -lehdelle. Palkittu professori Erkki Isometsä: Julkisuudessa leviää urbaanilegendoja mielenterveyshoidosta http: Sinä voit itse tehdä päätöksiä, mitä luet ja mitä pidät auktoriteettinasi.

Suurin osa argumentoinnistasi on lähinnä Götzschen ammattiarvon arvostelua että hän ei ole kykenevä arvostelemaan psykiatriaa vaikka pääosin hän arvosteli psykiatrian työkaluina olevien psyykenlääkkeiden tehoa tai turvallisuutta , tai jonkun tieteen periaatteiden suht naiivia hehkutusta ja yliopistolakien toistoa.

Tuo argumentti on yleinen psykiatreilla, jotka vastaa kritiikkiin, että kukaan muu ei suunnilleen olisi pätevä arvioimaan psyykenlääkkeitä, kuin psykiatriaa lukeneet. En tiedä oletko edes lukenut kirjaa mitä arvostelet. Kyllä, Götzschen sanomiset ovat ehkä liian kärjistettyjä osittain, eikä niiden olisi ollut tarpeen olla osittain niin jyrkkiä. Hän siis esittelee kirjassa myös omia mielipiteitään sen lisäksi mitä hän tieteellisten lähteiden perusteella kirjoittaa.

Ehkä hän olisi voinut jättää prosentit mainitsematta kuinka paljon lääkkeiden käyttöä voisi vähentää. Hän olisi voinut jättää ihmisille itselleen tilaa tehdä johtopäätöksiä. Götzschen kirja herättää ajatuksia, ja mielestäni herättää hyvin siihen, että tajuaa mitä suuria vikoja lääkkeissä ja lääkekehityksessä voi olla.

Se myös herättää miettimään psykiatrian eettisyyttä ja ylipäätään olisiko vaihtoehtoja nykyiselle lääkekeskeiselle, yhä enemmän medikalisoituneelle hoitotyylille.

Ja tarjoaa ihmisille omassa elämässään enemmän tietoa miettiä, kannattaako psyykenlääkkeisiin turvautua hyvinvoinnin parantamiseksi Ne jotka ovat kokeneet haittoja lääkkeistä tai hankaluuksia vieroittautua niistä tai ovat huomanneet että psykiatria ei toimi hoidoissaan sille itse asettamien hienojen kriteeriensä mukaan, eikä en diagnoosikeskeinen lääkekeskeinen malli välttämättä edistä hyvinvointia, tuskin tarvitsevat siihen Oxford Pressin artikkelia, että havaitsevat että psykiatriassa ja sen lääkkeissä on vikaa.

Tieteessä on vikoja, ja sekä tutkijat että lääkäritkin ovat vain ihmisiä, ja hekin ovat vain ihmisiä jotka tekevät virheitä. Tieteen ja rahan tekemiseen pyrkivän lääketeollisuuden suhde on myös monimutkainen. Se mikä nykyään on hoitosuositus, voi olla tulevina vuosina toista.

Kuten olen sanonut suositukset ja käytäntö voi olla myös eriä. Minä itse en koe, että psykiatrian virallisissa julkaisukanavissa olevissa teksteissä on totuutta ja hyvin luotettavaa tietoa, vaikka psykiatrian professoria jotka ovat aivopesseet itseään vuosikymmeniä oman alansa hutulla ja ylipäätään heille oman tieteenalansa arvostelu olisi arvovaltakysymys, vertaisarvioisi nämä tekstit. Psykiatria on myöskin ainoa lääketieteen alue jolla on vastaliike ja sitä vastaan kirjoitetaan paljon kritiikkiä.

Kannunvalaja on harvoin valtioviisas. Arvosteluni on kohdistunut juuri siihen, että sitä ei kannata ostaa, ei minun eikä muiden. Sen kirjoittajan asiantuntemus on kyseenalainen, sen julkaisija ei ole tieteellinen, sitä ei ole vertaisarvioitu, se pyrkinee myymään provokatiivisuudella ja sitä rataa. Syöpää parannetaan ruokasoodalla ja homeopatialla melkein mitä tahansa. Götzsche on kyllä julkaissut tutkimuksiaan melkein kaikkiin tärkeimpiin lääketieteen alan julkaisuihin.

Esimerkkinä tämä tutkimus, johon viimeksi törmäsin: Precursors to suicidality and violence on antidepressants: Sinä sen sijaan et tiedä mitään tilastotieteestä, ja maalailet kaikenlaisia melkein harhaisia kuvitelmia tilanteesta. Jos olet esimerkiksi psykoterapeutti, niin kuulen mielelläni jotain paremmin rakennettua kritiikkiä taholtasi. Syy on siinä, että vähänkään laaja-alaista maailmankuvaa ei voi rakentaa tukeutumatta auktoriteetteihin.

En kykene alkuunkaan todistamaan esimerkiksi Einsteinin kenttäyhtälöitä, mutta en silti ostaisi esimerkiksi kemistin kirjoittamaa Sitruuna-kustannuksen kirjaa, joka paljastaisi suhteellisuusteorian suuryritysten rahantekovälineeksi. Sillä teoksella ei olisi riittävää auktoriteettiarvoa tuollaista väitettä varten. Kyseinen artikkeli ei esitä lainkaan niin radikaaleja väitteitä kuin nyt mainostettava kirja, ja se on todella julkaistu huomattavasti vakuuttavammassa lähteessä - vieläpä aika lailla rahantekoepäilyjen ulottumattomissa.

Vaikka sitä paitsi tilastotieteeseen liittyvät kysymykset sivuutettaisiin täysin, asian ydin ei muuttuisi suuresti siksi, että hänen tuloksiinsa luottaminen vaatisi myös uskoa siihen, että hänellä on auktoriteettia niin ikään psykiatrian alalla.

Olet itsekin myöntänyt, että siihen liittyy ongelmia. Jos hänellä nimittäin asiantuntemusta siinä on, niin ilman koulutusta tai työkokemusta se on syntynyt. Kritisoit kirjoittaa ja kirjaa, jota et ole lukenut. Eikö kannattaisi tässä kohtaan ottaa kirja käteen, lukea, muodostaa oma näkemys asiasta ja tulla sen jälkeen debatoimaan. Sinua on vaikea ottaa tosissaan, koska et ole lukenut kirjoittajan tekstiä, et hänen perustelujaan, et laskujaan, et ilmeisesti mitään.

Sanot kirjaa huonoksi, koska kustantaja ei miellytä sinua? Ja kuten totesin jo aikaisemmassa viestissäni: Minä epäilisin juuri sillä kannalla olevaa hieman hitaaksi. Tietyn kynnyksen alittavien kirjojen sopii epäillä olevan arvottomia niitä lukemattakin.

Olen esittänyt useita syitä sen puolesta, että Gøtzschen kirja on todennäköisesti sellainen. No mitäpä tuohon lisäämään, jos sinä olet näin arvioinut.

Tällä kertaa homeopatiaan vertaamalla. Hoet jatkuvasti "olkinukke", mutta et ymmärrä käsitettä. Olkinukessa on kyse siitä, että keskitytään argumentoimaan sellaisia väitteitä vastaan, joita kukaan ei ole esittänyt. Sinä vaikutit aivan aidosti esittävän, ettei saisi kritisoida kirjaa sitä lukematta. Miksi mulla tulee aina mieleen "kerasta" letut kermavaahdolla? Jotenkin tekis mieli kirjustella blogiin välillä jotain fiksumpaa, mut ku oon nyt niin lukossa, ettei se onnistu. Tuos aamupalalla yks aivan ihana hoitaja kehu mun korvakoruja.

Niin ja antibioottikuurilla mennään TAAS. Kivasti ku se tislattiin? Soittivat päivystävälle lääkärille, joka määräsi kolmen päivän antibioottikuurin, jonka jatkumisesta pitää puhua lääkärin kanssa Se hiton lääkäri, joka ei oo ikinä tavoitettavissa.

NO onneks ens keskiviikkona on hoitokokous. Manthatyoufear, keskivaikea masennus, paniikkihäiriö, OCD, tutkitaan psykoosisairautta En oo muistanut kirjoittaa pitkään aikaan. Mulla aloitettiin lukuisten tutkimusten jälkeen Risperidon joka on tällä hetkellä 3mg.

Pääsen osastolta luultavasti joulukuun puolivälissä. Olo on kohentunut huomattavasti lääkkeen aloituksen myötä. Syön nyt siis tällä hetkellä Seronil 30mg, Opamox 7,5mg puretaan , Risperidon 3mg ja Ketipinor 50mg nostetaan ensi viikolla 75mg. En keksi muuta mainitsemisen arvoista. Mua on väsyttäny taas koko päivän, olispa jo ilta nii pääsis nukkumaa. D Eilen ja toissapäivänä olin niin väsyny ku olla voi! Hyväku ees ehti päätä laittaa tyynyy.

D Huomenna töihin, lukiotunneille ja sitte lääkärille. Ei kyllä yhtää huvita, ku tietää että töissä on vittumaista, lukion justjust kestää ja lääkäri on nii myöhää et varmasti taas väsyttääperkeleesti. Harvoja kirjoja luen ja niistäki todella harvoista sanon että asiakirja. On todella hyvä, että suosittelen kaikille!

Vaikka täs kirjas kerrotaan kaksisuuntasesta nii on tää kyllä hyvä. Minäkin omistan kyseisen kirjan ja suosittelen sitä! Oon ollut ihan älyttömän väsynyt. Koneella olen aikaa tappanut, mutta jostain syystä tänne kirjoittaminen on ollut hankalaa. Blogistani voi toki lukea lisää kuulumisia, mutta paskasti menee.

Haluaisin kuolla ja periaatteessa suunnitelma löytyy - nimittäin eräs lääkkeistäni voi olla tappava alkoholin kanssa. Silti yritän vielä viimeisin voimin sinnitellä, jotta jaksaisin edes yhden päivän vielä. En usko eläväni enää pitkään, siksi tuntui turhalta hoitokokouksessa puhua ensi kevään-kesän vaihteesta. Oon ainakin siihen saakka näillä näkymin täällä osastolla.

Pelkään vain, että unohdun, romahdan ja väsyn liikaa Sitten päälle vielä nää tulevat tutkimukset poskionteloiden viipalekuvaus sekä astman tutkimista peräkkäisinä päivinä. MUTTA yksi pieni ilon aihe: Joulukortitkin on jo tehty. Menen nyt lepäämään, päätä särkee sen verran. Tänään oli vika päivä työharjottelua ja maanantaina takas koulunpenkille.

Ja just mun tuuria, on nimittäin se, että olin kävelemässä nii ihan yhtäkkiä iski tosi oksettava olo ja eikös se yrjö lennäkki seuraavaan pusikkoon. Ei ollu pitkä matka töihin nii kävin sinne sanomassa ja lainasin vessaa.

Kotiin kun kävelin nii kelasin et kaupassa pitäis käydä, mut huonompi homma jos sinne oksentaa. Isäpuoli onneks tarjoutu käymää. Nyt ulos on lähinnä tullu nestettä, kalakeittoa äsken söin ja toivon, et pysyy sisällä. Periaatteessa vois huomisen olla kotona, koska muuten joutuis käydä koulussa, täytyy kattoo. Ja oon tullu siihen johtopäätökseen, et on elämä aika perseest, jos alkaa miettii. Samaan lopputulokseen olen itsekin päätynyt.

Mulla menee taas ihan helvetin huonosti. En jaksaisi aamuisin nousta, mutta iltaisin tuntuu pahalta mennä nukkumaan. Oon syöny herkkuja joka päivä tällä viikolla. Ja kaiken päälle tuo hemmetin ruokapäiväkirja No ehkä se helpottaa ajan kanssa, mutta varsinaista syömishäiriötä?

Ensin aletaan hoitaa noita ääniä ja muuta toimintaa kehittämään. Ei kiitos enää Hyvä koti ry: Mitä elämässä voi tehdä, jos ei kykene opiskeluun, työhön tai edes kunnolla säännölliseen päivärytmiin?

Siksi mä täällä kuntoutusosastolla olen, että pitkäaikaiset ongelmat saataisiin edes jotenkuten kuriin Ja taas yksi joulu osaston varjoittamana Mulla on pitkästä aikaa sellanen fiilis, että mulla on tasan kaksi vaihtoehtoo joko lähen helvetin kauas ja jatkan elämää siellä jossain tai tapan itteni.

Poikaystävä ei suostuis kumpaankaan, mutta mun elämä tää on eikä sen. Kaikki paska kaatuu niskaan ja oon huomannu, ettei mulla oo enää iltoja jolloin en itkis. Viimeks siitä, koska ny oon ymmärtäny et kaikki kuitit mun porukoilta ja veljiltä on pelkkää vittuilua ja kiusaamista. Tää on niin perseestä. Joka aamu sanon itelleni "Koita kestää, kyl tää paska loppuu kohta! Lisääntyy ku kalat järvessä. Koko aika huomaan uusia piirteitä ja yritän kokoo niitä isoiks paloiks ja liittää yhteen.

Luulen et vaihdan psykologia, koska se ei vaan ymmärrä mua ja se jos mikä on perseestä. Taidan luovuttaa tän pelin. Anteeks ja koittakaa pärjäillä! Helpommin sanottu kuin tehty, tiedetään En jaksa olla näin lihava painoindeksi 43,8! En löydä itselleni kivoja vaatteita. Sitten kun löydän, ne ei istu päällä tai on liian kalliita. Odottelen jatkuvasti, milloin yksi tietty paita tulisi alennusmyyntiin, mutta en tiedä, tuleeko se koskaan. Ja jatkuvasti saan huomata, että on tasan kolme kauppaa, mistä löydän vaatteita tarpeeksi lähellä: Mutta ei ne istu mun päällä niin hyvin.

Jos löydän istuvan vaatteen, se on usein kaula-aukoltaan liian "antava" ja sitten pitää etsiä alle sopiva toppi. Ja kun ne topit aina rullaantuu ylös, ei pysy alhaalla. Mun bikinitkin toppimainen yläosa, hamemainen alaosa on vähän liian antavat rintojen kohdalta eikä yläosa pysy toppimaisena, vaan rullaantuu sekin ylös. Ei näytä muuten pahalta, mutta liian isot rinnat 95D eivät tahdo mahtua bikineihini Ja kun uinti olisi mulle se oikea laji laihduttaa. Tuossa yksi yö näin unta, että katsoin peiliin.

Peilissä oli toiselta puolelta epämuodostunut ja niin laiha ettei voi olla olemassakaan ja toiselta puolelta taas epämuodostuneen lihava. Sitten tuotiin ruokalautanen eteen ja piti päättää mitä syö, miten syö, miksi syö Mutta juuri noiden kysymysten äärellä olen valveilla ollessani lähes jatkuvasti. Mulla siis tosiaan on unelmia murskaantunut tänään. Hiusten värjääminen ei onnistunut täysin, punaisesta tuli liian ruskeaa ja hiukset on liian pitkät.

Aion leikkauttaa hiukseni lyhyemmiksi. Nousee välillä ylös hapanta oksennusta. Toivottavasti se tarkoittais vatsatautia, niin laihtuis ainakin vähäsen Tai ei ainakaan sinä aikana lihoisi. Raju oksennustauti viikoksi kunnon kuumeen kera, kiitos pyytäisin. Oon sit kai hullu No okei, keskiviikkona ja torstaina ois kiva olla terveenä, kun on muuta juttua.

Koska ei mua saada osastolle vaikka lääkäriki on kirjottanu kui helvetin monta lausuntoo et oon itsemurha-altis ja plääplää. Soitin Samille yöllä ja pyysin et heittää mut johonkin valvottuun tilaan, etten tee mitää tyhmää, koska alko itteeniki pelottaa. Ja vei mut putkaan, oli parempi vaihtoehto ku koti.

Pahimmat ajatukset lähteny, mut kyllä se tuolla koputtelee koko ajan. Ei se minnekkää mee. Huomenna vois soitella jos pääsis lääkärille juttelee. Mietin et miten oon taas tähän tilanteesee joutunu, ku ei ole edes tapahtunu mitää kummosta. Pitkän ajan oon ollu "kunnolla". Ja se on laihojen ja normaalipainosten helppo sanoa että laihduta. Se on niin saatanan vaikeaa varsinki kun lääkitys on sellainen joka syötättää, ja minä olen niin heikko.

Olen kymmeniä kertoa jos en enemmänki yrittänyt laihduttaa. Välillä onnistuen välillä ollut siinä pisteessä että olin aliravittu, että hyvin menee. Näinpä, lääkitys voi lisätä ruokahalua. Minunkin kohdalla epäillään sitä, mutta omasta mielestäni se on sitä samaa kuin ennen lääkitystä. Ja silti heittelee laidasta laitaan syöminen. Se riippuu ihan siitä miten menee. Vähän sama logiikka on huoneeni siisteydestä kotona.

Päätin just et kerään rahat lentolippuihin ja lähen helvettii kesäks. Lähen ku koulu on loppunu ja tuun takas ku koulut alkaa. Entinen paras kaveri ala-asteelta asuu nykyää briteis lupas punkapaikkaa jos sinne päätyy. Ja liittyäkseni teidän ruokakeskusteluun sanon, et mulla on sillee, et mulla on koko aika nälkä, muttei tee mieli syödä.

Rakastan ruokaa, mutta vihaan syömistä. On niin puuduttavaa ja tylsää syödä. Oon miettiny, et olis helppo vaan pistii kurkusta alas ja vähä maistella. DD Mulla saattaa mennä yhen paahtoleivän syömisessä 15min, koska vihaan syömistä.

Ja joskus tulee sellanen tunne et maha on niin täynnä että oksettaa. Ja oon siitä erikoinen et haluun vähä lisää läskiä luiden ympärille eli saada painoa ja lihota.

Oon vähän alipainoinen ja pitäis saada, mut ei vaikka kuinka söis Eilen oli hoitokokous ja sain tietää diagnoosini ja uloskirjautumispäiväni. Diagnoosi on määrittelemämätön psykoottinen häiriö ja osastolta kirjaudutaan ulos Oi, mä oon kans halunnu tatuointii pitkään, mutten ainakaa vielä ole hankkimassa. D Tänää kävin kaverin luona junalla ja ette ikinä arvaa kuinka paljon mun teki mieli hypätä sinne alle.

Mutten tehnyt sitä, koska ainakin toistaseks haluan elää, kiitos tiistaisen lääkärin. Kävin sen lääkärin luona ekaa kertaa ja voin sanoo et toistekki varmasti sinne meen!

Sami oli soittanu mun lääkärille ja se oli saanu mulle ajan tiistaille. Huomenna koulun jälkeen shoppailemaan Ikeaan ja Selloon. Oon kertonu yhelle mun tutulle mutta en oo kuullu siitä sen jälkeen mitään. Hei anteeksi oikeasti miljoonasti, kun musta ei oo kuulunut mitään vaikka vakkariks lupauduinkin!! Mulla on tällähetkellä n. On asunnon etsintää, asuntonäyttöjä ja niiden jälkeisiä heart breakkejä, kun meitä ei valittukaan toimeentulotukihakemuksia, Kela-selvityksiä, vauvan hoitoa, rahaongelmia, tätä mun perus ahistusta, ja vielä suunnilleen muuta.

Että tällaista mulle, anteeks jos levitän nyt huonoa energiaa.. Asiaa ei paranna yhtään se, että en oo nukkunut tänä yönä ollenkaan, vaikka se ois ihan hyvä kun huomen aamulla on taas asuntonäyttö. Ja meillä on tosi kiire muuttaa nykyisestä veks. Täytyy varmaan alkaa harkita unettaviakin, kun tätä nukahtamisvaikeutta on jatkunu jo niin pitkään eikä varmana hellitä ennenku kaikki tää stressi on ohi.

Mä olin unohtanu ihan koko deminki jo, mutta tää ketju on mulle tärkeä koska antaa voimaa, ja rauhoittavaa lukea teidän muiden ihanien arjesta. Veronpalautuksista on enää 30! Onneksi viikon päästä tulee kuntoutustuki Nyt on vähän sekalainen fiilis. En osannut sanoa siihen oikein mitään, joten siitä varmaan omahoitajakeskustelut rakentuvat.

Taitoja ja tietoa löytyy enkä Espoosta ole pois muuttamassa, joten sukulaisetkin on lähellä. Mutta yksi asia vituttaa. Nimittäin se, että noi haluaa niin vahvasti kontrolloida mun menemisiäni yölomille. Ensi viikolle olen kaavaillut itse 3 yön lomaa. Tällä viikolla olin yhden yön lomalla ke-to ja menen huomenna toiselle yhden yön lomalle la-su.

Mutta kun ensi viikolla olis tarkoitus olla to-pe mummulla, pe-la serkuilla ja la-su isällä. Ja sitten perjantaina Meilahdessa poskionteloiden viipalekuvaus jo 8: Ja perjantaina leivotaan pipareita serkuilla Helsingissä.

Mutta on täällä ihan hyvä ollakin ajoittain. Käytiin tosiaan siis yhden toisen kanssa Sellolla tänään "vähän" shoppailemassa ja arvatkaa kuka unohti pyytää päivälääkkeen mukaan. Ai niin ja syömisongelmista minäkin toisinaan puhun täällä. Elikkäs mua ei koskaan diagnisoitu Vauhdikas päivä takana, jonka kruunas törmääminen kirjaimellisesti vanhaan kouluttajaan, joka pyysi mua takas osastoon.

Kerroin sille selästä, näistä vaikeuksista mitä tässä on päällä ja polvesta, joka muuten on pitkästä aikaa kipee.

Yöt menee kipuun herätessä vähän väliä. Huomenna aattelin käydä päivystyksessä sitä näyttää. Varmaa mun tuurilla polvikin leikataan. Meinasin ensin tähän lopuksi laittaa: Tutustuin myös yhteen poikaan. D oisko mun pitäny ottaa koko pelti nenän eteen että ne ois ollu tyytyväisiä. Manthatyoufear, keskivaikea masennus, paniikkihäiriö, OCD, tutkitaan psykoosisairautta 3.

Orjantappurakruunu, 21 vuotta, vaikea masennus, persoonallisuushäiriö ei ole tutkittu tarkemmin ja tällä hetkellä tutkitaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Tänää kyllä lentäny tusina uusia yhdistelmä voimasanoja, että muut on ruvennu nauramaa ku ite kiroon. D En sitte päässy käymää Jorvissa, kun oon toisen päivystyksen piirissä ja päläpälä. Olis helvetti Vantaalle pitäny lähtee. Sedän vaimo katto polvee ja arveli et saattaa olla nestettä nivelpussissa tms. Vetelen nykyää vitutustupakkaa, en muuten. Voisin itseasiassa laittaa uuden deegeen tännekin 1. Manthatyoufear, määrittämätön psykottiinen häiriö, paniikkihäiriö, pakkoajatuspainotteinen OCD 3.

Tosin en ole yhtäkään katunut tai mitään. Aina olen ollut tyytyväinen enemmän tai vähemmän, mutta katunut en. Maniaa mulla ei ole, vaikka nytkin on vähän iloisempi ja menevämpi jakso meneillään.

Tosin yleensä nää hyvät jaksot tulee, kun on jotain mukavaa tiedossa. Itse sanoisin, että se on hyvin mahdollista, mutta antaa lääkärin diagnosoida. Toinen asia on perjantain Meilahden poskionteloiden viipalekuvaus. Toivon totisesti, että joudun leikkaukseen, että sieltä löytyisi ahtaat poskiontelokanavat koska se selittäisi nämä jatkuvat poskiontelontulehdukset. Joo eli kuten jo äsken mainitsin, on parempi kausi huom! Tuntuu, että energiaa on vähän liikaakin, mutta silti pystyn pysähtymään kirjan äärelle lueskelemaan Rahaa palaa, mutta ongelmiin en ole joutunut.

Voi siis muistuttaa hieman maniaa tämä olotila, mutta koska tästä ei ole haittaa minulle tai muille, niin ei voida laskea maniaksi. Lisäksi olen melko lailla oma itseni, vaikka vähän ulkopuoliselta omassa elämässä tuntuukin Äänetkin on jääneet vähän taka-alalle, koska oon ollu koko ajan menossa joka suuntaan ja kaikkea pitäisi muka tehdä D Sain mummulta uuden paidan tänään Ja mummu osti mulle myös uuden villapaidan vähän harmittaa hihojen lyhyys, mutta koska neule on muuten juuri etsimääni, ei se haittaa.

DD mutta musta ei oo vielä kouluun ainakaan. En oo koskaan menny edes kuraattorin puheille viimeksi yläasteella kävin ja ne oli ahdistavia ku se akka työnsi jotai tunnetila kortteja pöytään ja piti selittää niistä mitä ne tuo mieleen. D veriruusu ihanaa että sulla menee hyvin.

Mun pitää oikeasti soittaa lääkärille ja uusii mun nukahtamislääkeresepti, koska tänäänki oom pärjäilly n. Menin nukkumaa puol 12 nukahdin yhden jälkeen ja heräsin vähä vaille kaks ja sitte en saanukkaa enää unta. Mut kumma, ei kyllä väsytä yhtää. D Tai toinen vaihtoehto on mennä sinne lääkärii, mut terkkarilta ne pistää Jorvii ja sieltä mahollisesti vielä Meilahtee. Joten mua ei koskaan raahattu kavereiden toimesta terkkariin. Ei mulla kavereita edes ollu. Tajusin yks päivä että kaverit on vähentyny rutkasti yläkoulun jälkeen.

Musta on tullu hirvee erakko. Jotenki musta on kadonnu into kaikkeen tekemiseen. Heräsin äsken kaverin luota ja kerroin sille mun niin todentutusesta unesta, missä jouduin ambulanssikyydillä Jorvii. Nii kaveri tokas et olithan sä siel sen polven takii. O Kuulemma olin itkeny ja huutanu polvee hysteerisesti. Itellä ei mitää muistikuvaa paitsi siitä unesta. Ei ainakaa toistaseks kipuja ja huomen aamulle aika Jorviin.

Ai perkele, ku rakastan itteeni. Päivystyksest oli soitettu mun lääkärille ja se soitti mulle, ja mun täytyy vielä tänää ehtii verikokeisiin, koska sieltä päivystyksestä nähtii mun tiedot ja epäiltiin et oon ottanu huumeit, koska olin niin poissaoleva ja hysteerinen. Itken jos se näyttää plussaa, mikä voi olla hyvin maollista, ko en muista vieläkää mitää yöstä.

Paitsi, että väsyttää perkeleesti. Onneksi tulee hyviä päivä joiden kautta jaksaa taas vaikempia hetkiä. Illalla sitte menin halailee kahesti vessanpönttöö. Ei mun ois tarvinnu. Ei ollut mahdollisuutta puhua lääkärin kanssa, olin yhteydessä hoitajan välityksellä. Tekstari vain tuli, että e-resepti on apteekissa. Etsi Toggle navigation Valikko. Keskustelu24 Terveys Lääkkeet Seroquel Seroquel unettomuuden hoidossa Kannattaako alkaa syömään Seroquelia unettomuuteen.

Mulle sitä määrättiin, mutta en tiedä kannattaako sitä kokeilla, kun se on neurolepti. Kärsin kroonisesta unettomuudesta ja monia lääkkeitä on kokeiltu unettomuuteen. Lääkkeitten päällekkäin syöntikielto Ohjeistus on: Minulle määrättiin myös unettomuuteen. Syön nyt mg. Lääkäri sanoi, että on turvallinen lääke, voin nostaa mg. Satanen ei yksin auta mulla on betsoa lisäksi. Silti en nuku, kuin noin h.

Tosi kurjaa olla aina yhtä pettynyt yöuniin. Toivon, että sinulle tehoaa, ja pienempikin määrä saattaa riittää. Jokainen joka nukkuu yli 5 tuntia on mielestäni itkupilli jos valittaa "unettomuutta". Tämä sen takia että itselle on työn ja tuskan takana saada nukuttua edes tuntia yössä: Sitten seuraavana yönä saan nukuttua vaon tuntia ja sama meno jatkuu. Oon syönyt unettomuuteen niin imiovanea, tenoxia, doksalia, mirtatsapiinia, seronilia ja fevariinia.

Välillä kyllä nukun ihan hyvin joka kohdallani tarkoittaa tuntia yössä. Silloinkin on aamulla väsynyt mutta eikös suurin osa ihmisistä ole?

Siihen, että ihminen kuvittelee nukkuvansa paremmin ja on näin vähemmän stressaantunut. Toki unilääkkeillä on usein myös rauhoittava vaikutus. Unen pituutta lääkkeet lisäävät vain noin 20 minuuttia.

Tiedä sitten tutkimuksen luotettavuudesta. Sankaritarinoista löytyy vuosia ilman unta eläneitä ihmisiä, mutta totuus on, että liika unettomuus johtaa kuolemaan muutama viikko riittää.

Suositus on h aikuisella. Antidepressants, antipsychotics, and some neuroleptics have been used to treat insomnia in patients prone to substance abuse, who also have pain, suffer from depression, and for the elderly. Nukahtamislääkkeet Zopiclone, Stella, Stillnoct.. Kokeile Levozin mg illalla. Itse kärsin vaikeasta kroonisesta unettomuudesta. Mutta aivan mahdoton tuo suun kuivuminen.

Muistakaa, että unen tarve on yksilöllistä. Toiselle 5h yöunet on unihäiriön kriteerit täyttävä ja toisella se saattaa olla jo pitkään olla normaalia.

Unilääkkeet vaan peittää oireet ja unenlaatu heikkenee. Paremmat lääkkeet piristää ja lisää sitä kautta GABA-reseptoreita. Vielä järkevämmät vähentää aivojen aktiivisuutta ilman stimulointia ja ilman oireiden peittämistä kuten nukahtamislääkkeet - mirtazapine ja seroquel on myrkkyä. Mutta kun ongelma ei ole aivokemian tasolla niin lääkkeet eivät mitään helposti korjaa. Neurofeedback kallista erikoishoitoa ja psykologi voi auttaa unettomuuteen.

Näitä lääkkeitä määrätään usein kuin sinusta ei pidetä. Tarkoitus on usein koukuttaa lääkkeeseen ja ihmiset sitten sekoilee lääkkeen kanssa ja tilanne pahenee. Lääkkeet pitää lopettaa hallitusti mahdollisimman pian, lääkkeiden kanssa ylös ja alas sompailu on kaikkein pahinta.

Jos lääke on laskettu alas, ei lääkettä enää oikein voi aloittaa tai kärsin unettomuudesta. Kuolet jos syöt lääkettä yli 5 vuotta. Kaikkein paras taho tekemään tämä on lääkkeen määrännyt lääkäri. Tätä ennen kuitenkin on parasta puhua asioistasi perusteellisesti ja päästä yhteisymmärrykseen siitä että et ole enää mielisairas jolloin toivon mukaan hoito tapahtuu kaikkein järkevimmin.

Psykiatrien sijasta tulee aina käyttää neurologeja alkuvaiheessa , koska psykiatriset potilaat tuppaa vaan usein kuolemaan "itsemurhiin" tai muihin ongelmiin. Seroquel ja Mirtazapine on myrkkyä. Lääkkeet kyllä auttaa, mutta nyt aivoja ammutaan todella järeillä aseilla ja elinikäsi lyhenee melkoisesti.

Lisäksi lopetus voi olla perin hankalaa. Tälläiset psykiatriset lääkkeet ovat helposti itsemurha. Lisäksi unettomuuteen voi käyttää matala-annoksista puhdasta dopamiiniblokkaajaa peratsin? Järkevät lääkkeet ovat nukahtamislääkkeet stillnoct, stella ja SSRI-lääkkeet? Tämän lisäksi kahvi voi lisätä GABA-reseptoreita.

GABA antagonistit ovat myös mielenkiintoisia. Mutta unettomuuteen pitää käyttää lääkkeettömiä keinoja. Psykologi, itsehypnoosi, rauhoittumismenetelmät, meditaatio jne.

Seroquel 25mg lopettaminen voi tapahtua ottamalla pienen annoksen SSRI-lääkettä ja käyttämällä nukahtamislääkkeitä. Mutta SSRI-lääkkeet ovat vaarallisia. Seroquelia ei pidä alkaa unettomuuteen syömään.

Syö vaikka epilepsia lääkkeitä tai vastaavia unettomuuteen. Se aiheuttaa 5-HT2A reseptorien lisääntymistä ja korkeita stressihormonitasoja corticosterone , joka hitaasti näivettää keskushermoston.

Receptor blockers might not work very well. Apparently, strong 5-HT2A blockade can solve problems but not otherwise. Syönyt seroquelia yli kymmenen vuotta,still aliving: SSRI lääkkeitä ei pidä ottaa. SSRI lääkettä otettuaan pitää mennä välittömästi lähimpään isoon sairaalaan, tai ulkomaille sairaalaan.

Käytännössä veren parametrit menevät jotenkin sekaisin ja kuolet helposti sydänkohtaukseen tai sisäiseen verenvuotoon. Tämä tapahtuu viikossa. Ongelmat voidaan isossa sairaalassa korjata muutamalla tabletilla mahdollisesti jatkohoidolla. Seroquel on huono lääke. SSRI on tappava lääke. Nämä lääkkeet pitää lasketella alas kuukaudessa tai kahdessa. Alle mg annoksia ei pidä juuri käyttää - eikä annoksia yli mg. Lääkkeiden pitkäaikainen yli vuosi käyttö ei ole järkevää.

Epätyypilliset neuroleptit ovat vaan myrkyllisiä lääkkeitä. Puhtaat dopamiiniblokkaajat ovat turvallisempia peratsin , koska niihin ei kuole niin helposti.

Skitsofrenia ei ole kuin psykiatrien omissa pienen pienissä päissä. Ainoat mielisairaat ihmiset maailmassa ovat psykiatrit - jotka pitäisi polttaa elävältä. Psykiatrit ovat keskenkasvuisia lapsia jotka pitää pitää kurissa ja nuhteessa asiakkaiden toimesta. Samaten lääkäreillä pitäisi olla ranking järjestelmä, jossa ihmiset armotta pisteyttävät lääkäreiltä saamaansa palvelua. Ja kuka tahansa pitäisi päästä lääkärikse, jotta lääkäreitä on työttömyyskortistossa aina valmiina palkattavaksi tekemään mitä käsketään.

Lääkärit ja terveydenhoito kompleksi on kusipäinen massamurhaava valehteleva järjestelmä, joka ei toimi niin kuin normaali teollisuus joka tuottaa mahdollisimman hyviä tuotteita vaan lääkärit ja lääketehtaat sumeilematta kusettaa asiakkaitaan lääkkeisiin jotka ei korjaa mitään. Ja "mielenterveys" sektori on tässä kaikkein pahin - mieli ei voi olla sairas - lääkärit, valtiovalta, oikeusvaltio ja muut jotka niin väittää ovat kehitysvammaisia ja apinan tasolla.

Lääkärien lääkkeet, vaikutukset, sivuvaikutuset, lopetus oireet ja muut oireet tulee dokumentoida perin pohjaisesti selostaa miten ihmisen keho ko. Lääkärien ja valtiovallan tehtävä ei ole kontrolloida sairausproseseja tai mielenterveyttä vaan valvoa että lääkeaineet joita kuka tahansa voi valmistaa ovat kunnolla ja perin pohjaisesti dokumentoituja jotta osaa päättää mitä lääkeainetta käyttää ja mitä ei.

Oikeasti 5-HT2A blokkaajien sijasta kannattaa käyttää serotoniini 5-HT2A agonisteja vaikka niiden käyttö on osittain vaarallista. Lääkärit ovat ihmisiä jotka murhaa ihmisiä järjestelmällisesti. Suuri osa lääkkeistä on täyttä kusetusta eikä lääkefirmat edes halua tuoda markkinoille lääkkeitä jotka ei aiheuta riippuvuutta vaan haluaa myydä statiineja ja muuta paskaa ihmisille. Ei pidä lopettaminen voi olla kovin hankalaa.

Mies menee lääkärin stressin takia. Lääkäri antaa tosi voimakkaan benzon. Mies ottaa näitä erehdyksessä muutaman kerran. Tämän jälkeen on unettomuutta ja muuta. Lääkäri antaa Seroquel mg lääkkeen potilas ei haluaisi käyttää tai käydä lääkärissä tai sairaslomaa ja käyttää sitä hetken aikaa. Mies onnistuu lopettamaan lääkkeen ilman lääkärien avustusta ja on useita kuukausia ilman lääkettä. Miehellä on joitain oudompia ongelmia ja menee käymään lääkärissä hikoilua ja muuta. Nyt alue tyhjennetään muista potilaista kun ilmenee että Seroquel ei toiminut vaan potilas oli onnistunut lopettamaan lääkkeen.

Kun paikalla ei ole mitään tehdään mielenterveysarvio ja annetaan suoraan jotain pillereitä jotka ovat Zyprexa 20mg lääkettä. Tästä menee taju, mutta potilas herää seuraavana päivänä sairaalasta. Kaksi viikkoa myöhemmin potilas heitetään jo ulos sairaalasta. Psykiatrit ovat keskenkasvuisia kakaroita, jotka myrkyttää ihmiset paskoilla lääkkeilä. Kaikki 5-HT2A blokkaajat ja serotonergiset lääkkeet pitää heittää romukoppaan eikä niitä pidä käyttää.

Psykiatrit ja lääkärit ovat pikkulapsia ja kommunisteja joka on mielisairaus kun eivät halua olla normaaleja yrittäjiä ja työskentelevät valtiolle vaan kirjoittavat ihmisille sairaslomia ja paskoja lääkkeitä. Erityisesti psykiatrien pääkopassa on jotain todella pahasti vialla kun he haluavat määritellä ihmiset mielisairaiksi. Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa helposti liikaa inflammaatiota ja aivoverenkierron häiriöitä ja lopuksi maksa poksahtaa ja vuodat kuiviin.

Lopetus aiheuttaa lisää ongelmia - jos lääkettä lopetetaan väärin tai tehdään muita virheitä. Ihon väriä kannattaa seurata. Seroquel annoksia alle mg ei juuri tule käyttää koska matalammat annokset ovat huonompia seroquelissa.

Kohtuu nopea lopetus mg annoksesta on järkevää. Seroquelia tulee käyttää vaan jos on kuolemassa unettomuuteen. Käyttö muutamaa kuukautta pidempään ei ole järkevää. En itte lähtis ihan ensimmäiseä mukaan tohon juttuun. Saattaa se antaa unta mut vetää ihan koomaan. Itte kärsin paniikkihäiriöstä ja mulle määrättiin sitä oxaminin tilalle. Kun ekan kerran otin sitä 25mg, lentelin pitkin seiniä ja niin karmeeta paniikkikohtausta en oo saanu ennen enkä jälkeen sen.

Jätn sen siihen ekaan kokeiluun ja ajattelin, et sekoo sitä vähemmälläkin. Mä en ainakaan pystyny nukkuun yhtään vaan tuntui, et järki lähtee. En siis suosittele kenellekään. Kandeiskohan selvittää ensimmäisenä mistä tuo unettomuus johtuu. Toinen juttu, lääke oli väärä sinulle! Ehdotappa lekurille remeronia tms. Remeron ainakin itsellä auttoi panikointiin. Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena. Mä täräytän mg joka ilta. Aamulla pari tuntia hieman sekavaa, mut parempi et saa kunnon unet.

Parempi kun tavalliset unilääkkeet. Mulla veti mg tajun pihalle. En pysyny ees pystys. Vaikutus kesti pari päivää. Vedin vessasta alas nuo lääkkeet. Saavat määrärä jotain toista. Imisillä on niin erilaiset aivokemiat, että toisilla seroquel toimii hyvin unettomuuteen Älkää missään nimessä wc pyttyihi mömmöjänne heitä sillä sieltä ne ajan kanssa tulevat vesilaseihinne!

Ketipinor vei jalat alta yöksi! Seroquel tuntui tuhoavan vatsan limakalvot. Apuun Gaterix30 mg yöksi, joka vatsan suojaamiseen tarkoitettu.

Lääkkeiden suhteen elämme kivikaudessa, Lääketeknikassa, Mangeettikuvaus, robottileikkaus nykyaikaa. Kun sinne pönttöön kustaankin, niin ihan kun vesi maistuis joskus Mulla sama ainakin 6 eri lääkettä kokeillut ja totesin että vaikka mitä tarvisin, pysyn Risolidissa jos on tarve, sitä käytän vain JOS on isompia juhlia , tapaamisia yms tiedossa, sosiaalisten pelkotilojen takia, mutta en onneksi sitä joka kauppareissulle tartte: Unilääkkeenä Imovane tepsii mulla ainakin.

Lisäys kun söin aikoinaan noin 3 vuotta sitten Mirtoja, lihoin 15 kg, koko ajan halutti jotain syödä, söin vaikka ei ollut nälkä, makeaa ja suolaista, siis mietin hemmettiin tällainen, minulle se lääke ei ollut oikea, se ei väsyttänyt, ei nukuttanut, kuin yhdellä kaverilla päinvastoin , saattaa nukkua 12 h heräämättä vessaan, niin yksilöllistä kuin olla ja voi. Nukun imovanella korkeintaan 5 h, virtsaamisjuttujen takia, tiheävirtsaisuus, se pirulainen on sellainen kiusa joka vaivaa ja on korjattu konsteilla jos millä, olen aina ajatellut, voi jumankauta kun sais nukkua joskus 7 h putkeen , oisin minä onnellinen, en ole jaksanut alkaa marmattaan lääkärille, kun otti jo diapamit pois, on kuulemma liikaa petsoja, risolidin lisäksi, ok, sanoin , en siis syö muuta kuin risolid ja imovane ja kuinka olen masentunu ja en jaksa tehdä mitään kun ei saa nukuttua kunnolla, saatan venyä useita päiviä sängynpohjalla ja en muuta kuin syön välillä ja vessakäynnit ja peitto korville puhelin äänettömälle, kuulostaako tutulta?

En tiedä mikä saisi tämän mielen virkeämmäksi, olen sinkku-nainen, baarit ei kiinnosta, en ole alkoholia käyttänyt puoleen vuoteen, sekään ei kiinnosta, ei siis mikään, teen vaan pakolliset kauppareissut ja asioilla käynnit, kertokaahan mikä se piristäisi, en haluaisi alkaa syömään mitään mömmöjä, ellei ole tosiaan pakko, uskon että tuskin minun lääkäri määrää koska jo pamitkin otti pois, en tiedä mitä tehdä, että saisi piristystä elämään!

Jatkan tätä, tarkoitan että nukun imovanella sen h maksimi, joskus olisi mukavaa nukkua edes 7 h ja olla virkeä kuin peipponen, mutta ei , sinnillä makaan jos uni tulisi ja nukun tunnin pätkiä, eli katkonaista yöunta,. Enää Risolid ja imovane, muuta en toivoisi kuin että saisin kerrankin nukkua kunnon yöunet ja olisi virkeämpi olotila, en siis jaksa mitään päivisin, makaan sängyssä päivät pitkät, useita päiviä, käyn välillä syömässä jotain ja pakolliset vessareissut puhelin äänettömällä ja peitto korville, kuulostaako tutulta?

Lääkäri otti pois Diapamit, koska liikaa pentsoja, ok sanoin lääkärille koska risolid on vaikuttanut mulla kuitenkin nuihin sosiaalisiin pelkotiloihin, esim sossut, häät, hautajaiset yms isommat tapahtumat, mutta joskus menee kieli solmulle, miettii mitä minä oikein olin sanomassa, muisti pätkii, eikä enää muista mitä tarinaa oli kertomassa, joskus otan vähän enemmän jos jännitän jotain tilannetta jossa joudun paljon olemaan esillä, silloin olen ottanut 3 kpl 25 mg , joskus taas pärjää kahdella, riippuu tilanteista, mutta ketuttaa joskus tuo muistihäikkä: Mietin vain mikä toisi piristystä elämään, olen sinkkunainen, komeaksi kehuttu, baareissa en enää roiku, alkoholia en ole käyttänyt puoleen vuoteen, joku mättää ja pahasti, mikä saisi tämän mielen virkeäksi, en haluaisi aloittaa uusien lääkkeiden syömistä ja tuskinpa lääkäri niitä määrää mulle kun otti pamitkin pois jotka oli ahdistukseen, otin illalla jotta olisi helpompi päästä uneen, eikä miettisi liikaa, onko vastaavanlaisia tapauksia?

Jos ei mikään kiinnosta niin kiinnostaisiko tuleva. Etsi käsiisi raamattu kirja ikihistoriasta ja samalla tästä päivästä ja tulevasta. Ne lupaukset on koko ihmiskunnalle. Lääketeollisuuden ja lääkäreiden tapa tehdä rahaa on koukuttaa ihmiset lääkkeisiin jotka ei korjaa mitään ja joita ei voi lopettaa. Vältä kaikkein keinoin, lopettamisessa käy huonosti. Melkein placebot voi olla järkeviä myös valerian tee hunaja orexins ja se ettei mene nälkäisenä nukkumaan.

Sen sijaan järkevät stimulantit voivat parantaa unettomuutta stimulantit voivat myös vaurioittaa aivoja: Remeron, Doxepin, Mirtazapine, Seroquel, Atarax? Blokkaa 5-HT2A reseptoreita jotka vaurioittaa pidemmän päälle vuosia selkäydintä ja sekoittaa muun kehon toimintaa verisuonet, sydän - hypertrophy of heart, keuhkot - pulmonary fibrosis. Tämän lisäksi antihistamiini aiheuttaa histamiinireseptorien ylisensitiivisyyttä verisuonissa ja sitä kautta ateroskleroosia verisuonet menee tukkoon? Esimerkiksi Jimi Hendrix kuoli omaan oksennukseensa kun oli syönyt Atarax-pohjaista lääkettä.

Lääkärit tapattaa ihmiset joista ei pidä paskoilla lääkkeillä. Esimerkiksi Michael Jackson jolla oli ilmeisesti varaa maksaa järkevästä? Melatoniini on toinen järkevä lääke. Niin ja kannattaa tosiaan selvittää mistä oireet johtuu uniklinikat jossa voidaan ehkä tehdä vielä järkevämpiä hoitotoimenpiteitä jotkin stimulantit voi olla järkeviä vähentämään aivojen yliaktiivisuutta, mutta SSRI ei ole järkevä lääke.

Psykologi, mediataatio, itse hypnoosi ja lääkkeettömät keinot ovat parhaimpia keinoja unettomuuteen, koska monet lääkkeet eivät toimi ja lääkärit haluaa leikkiä jumalaa, eikä olla kilttejä yrittäjiä jotka maksimoivat asiakkaansa edun. Jotkin kalliit rehab-klinikat voivat auttaa, mutta suurin osa rahastusta ja kaikki lääkärit eivät mainosta palvelujaan julkisesti joten täytyy olla kontakteja rahaa ja siltikin käy todennäköisesti huonosti.

Mulla tuli paniikkikohtauksia Seroquelista muutama vuosi sitten mutta kun vaihdetiin pitkävaikutteiseen Seroquel Prolong niin toimii. Minulla on taipumus käydä kierroksilla ja mennä psykoosiin ja Seroquelin ansiosta oireet ovat poissa ja olen nyt saanut elää hyvää, onnelista elämää jo kuusi vuotta. Verenpaineet ja kolesterolit ja sokerit ovat normaalit vaikka olen yli viisikymppinen ja aivotkin toimii ihan normaalisti.: Nukahtamislääkeet on niitä joita kuuluu käyttää.

SSRI "hyvä" lääke, seroquel "huono". Käyttöön kuolee 5 vuodessa, joten hallittu lopettaminen on järkevää. Seroquel on kuitenkin sinänsä järkevä lääke, että jos se lopetetaan oikein, sen lopettaminen on kaikkein turvallisinta. Seroquelin lyhyt puoliintumisaika tarkoittaa kuitenkin sitä että annosta ei saa unohtaa ottaa.

Käytännössä lopettaminen menee jotenkin näin. Annoksen tiputtaminen suoraan nollaan on virhe. Lyhyt puoliintumisaika tarkoittaa sitä, että jos lääkkeen lopettaa suoraan siitä seuraa kaikkein eniten keskushermoston vaurioita. Tässä kommenttia, kaipaan myös kommenttia jos joku jaksaa lukea: Se on tarkoitettu masennuksen hoitoon, mutta pieninä annoksia oikein namia unelle ja piristystä seuraavaan päivään.

Lisäksi unesi syventyy, ekana sivuvaikutuksena väsymys myös päivällä mutta se on ohimenevää. Halpaa verrattuna seroqueliin, 30 tbl n. Sitten tulipa minulle ongelma: Seroquel toimii ihan kivasti tuohon unen tuloon mutta remeroniin verratuna on mielestäni huonompi.

Joudun nimittäin aika ajoin käyttämään tennareita tms. Toki tämä voi olla yksilöllistä. Mutta sen sanon että jos sinulla on kroonista unettomuutta ja lääkäri on seroquelin määrännyt, voin taata että yöongelmasi ovat mennyttä aikaa! Itsellä elämänlaatu ja jaksaminen parantunut mielettömästi hyvän unen jälkeen. Näillä lääkityksillä on hoidettu kaksisuuntaista mielialahäiriötä yhdessä lamictalin kanssa!

Pakko kertoa taustaa, on ainakin minulle huvittavaa: Sitten kerroin lääkärille että ostan katukaupasta ja reseptin sain. Olo oli kuin olisi amfetamiinia vetänyt! Miksi TK-lääkäri ei missään vaiheessa määrännyt minulle oikeita lääkkeitä.

Nukahtamislääkkeethän vain poistavat oireen, mutteivät hoida oireen syytä ja monta vuotta ilman kunnon tutkimuksia!!!! Sitten sain oma työterv. Kiitos Finnish healt care, se pelasti minut. Passitti psykiatriselle polikliniikalle oikeiden lääkäreiden tutkittavaksi. Nyt on elo makeaa! En pystynyt nukkumaan yöllä enkä päivällä ja lääke oli pakko lopettaa 3 vrk: Seroquel lopulta toi rauhan ylikierroksella käyvään mieleen ja kehoon.

Nyt on lääkitys Seroquel ja nukkumiseen unilääkärin määräämät Rivatril ja disykloveriiniliuos. Oma psykaitri kirjoittaa tätä nykyä nuo kaikki lääkkeet ja 10 vuoden unettomuushelvetti on todella taakse jäänyttä elämää. Mä menetin uskoni koko länsimaiseen lääketieteeseen. Söin vuosikausia Cipramiliä, Efexoria ja Remeronia, bentsoista puhumattakaan ja ei ne vieny mun masennusta tai ahdistusta mihinkään.

Jossain vaiheessa aloitettiin Fevarin-lääkitys ja pamahti hirveä mania päälle. Hiki lensi, söin tolkuttomia määriä, hirvee libido ja lopuksi täysi romahdus, itsemurhayritys ja pari kuukautta mielisairaalassa.

Sitten luin juttuja ibogaiinista ja miten sillä hoidetaan riippuvuuksia ja traumoja. Otin ainetta yhden ainoan kerran ja olen sen jälkeen elänyt monta kuukautta ilman mitään lääkkeitä ja pärjään todella hyvin. Pärjään pienemmillä unilla ja masennus on tipotiessään. Ja unta voit joutua odottamaan koko yön, ja aamulla ehkä torkahdat pinnalliseen houreeseen hetkeksi.

Siinä tilassa vetää vaikka bensiiniä. Seroquelia olen nyt syönyt kaksi kuukautta. En kuitenkaan ymmärrä mitä tekisin, siksi googletin mokoman lääkkeen nimen ja koitan täältä saada apua. Eli annokseni oli 3 tblettia iltaisin. Putosin kuin pulu, joten määrää pienennettiin lääkärin luvalla kahteen. Mutta edelleenkin putoan kuin huumausainetta saaneena. Nukun heräämättä kertaakaan välillä yöllä. Ja nyt siihen ongelmaani: En "herää" vaikka pakotan itseni ylös.

Jos istun tuolille, nukahdan välittömästi vaikka istuvilleni. Miksi lääke tekee tällaisen olon? Miten saisin itseni aamuisin hereille? Otan enää yhtä tablettia iltaisin ja vaikutus on silti sama. Olen aika ymmälläni ja hädissänikin tätä menoa. Voi kunpa voisin saada edes hiukan unenlahjojasi.

Takana 46 valvottua tuntia vailla tuntiakaan unta. Unettomuutta on yritetty hoitaa imovanella, tenoxilla, remoronilla ja mirtatsapiinulla sekä seroniililla. Imovane ja tenox olivat ainoita todella tehoavia aineita mutta keho tottui niihin eikä niillä ole enää minkäänlaista vaikututsta. Soveltuuko Seroquel pitkäaikaiseen käyttöön ja häviääkö sen teho? Ja onko kyseessä SSRI-lääke? Tässä muutamia oireita mitä tuli käytön jälkeen. Minulle määräsivät kaksisuuntaisen hoitoon kun iskivät tämän muotidiagnoosin kun masennus ei parantunut lääkkeillä.

Yhden lievän hypomaanisen kauden jälkeen ja perusteella siis tämä kaksisuuntainen , II tyyppi. Ärtynyt ja lyhyt pinna, päänsärky, näköhäiriöt; sumentuminen ja kyvyttömyys nähdä kauas, silmien rasittuminen ja väsyminen. Tolkuton väsymys ja nukkuminen. Vaikka on vasta sanonut jotain jostain aiheesta niin miettii jo vähän päästä että mistähän minä puhuin tai jos joku on vastannut tai sanonut jotain niin en muista enää vähän ajan päästä sitä asiaa ja kysyn sitä.

Ihan dementikko-olo ja vajaaälyisen, aiemmin ei tälläisia ollut mutta nyt lääkkeen aloittamisen jälkeen ollut tällaista. Lisäksi masennus pahentunut ja herättyään päivään tolkuttoman väsymyksen kanssa, toivoo että tulisi jo tai olisi jo ilta että saisi taas alkaa nukkumaan; ei minkäänlaista elämänhalua eikä mistään tunne mitään tyydytystä!!! Masennuksen kaveriksi tullut täydellinen elämänhalun puute! Lähimuisti ja muisti yleensäkin aivan olematon!

Aloitekyvyttömyys ja yleinen haluttomuus kaikkeen. Tuskaisuus ja hillitön ahdistus. Ennen niin sosiaalinen ihminen kun olin, nykyään välttelen sosiaalisia tilanteita ja minusta on tullut jotenkin erakko En ole enään yhtään puhelias, ennen olin sosiaalisesti todella lahjakas!

Kirjoittelen tänne sitten vaikka lisää kun on kulunut aikaa lopettamisesta, että onko aivot alkaneet toimia. En edes jaksa kirjoittaa kaikkia sivuoireita tähän, niin saamattomaksi ja aikaansaamattomaksi tämä lääke vetää!!! Tämä kyllä tuntuu vain pahentavan ja aiheuttavan oireita , eikä tämä ole mitään luulosairautta! D Vanhempanikin ovat aivan ihmeissään minun persoonallisuuden muutoksista. Zyprexaa olen myös kokeillut ja se paransi minut vaikean masennuksen ja siihen liittyvien pelkojen osalta muutamassa kuukaudessa!

Mutta neurolepti sekin joten vissiin siis kannattaa välttää sitäkin?? Noi muut on skeidaa. Itse vedän mg ketipinoria illalla ja nukun n. Mul oli lähes kaikki mainitsemasi oireet,mutta sero vei melkein kaikki pois. Pientä masennusta silloin tällöin ja STP: Ei mulla ainakaan teho ole mennyt vaikka reilut kymmenen vuotta käyttänyt. Nukuttaa yhä hyvin ja itsellä ei ole tullut mitään sivuoireita. Mulla menee Seroquel mg ja nukun n. Nyt voin sanoa että tuon myrkyn lopettaminen antoi minulle elämäni takaisin!

En voi tarpeeksi korostaa sitä että todellakin kannattaa harkita alkaako tällaista kemiallisen lobotomian aiheuttajaa syömään, kun haittavaikutukset voivat joissain tapauksissa olla jopa näin voimakkaita ja vakavia niinkuin minulla! O Ja kun se masennuskin vain paheni ja olo meni siis ihan sietämättömän huonoksi.

Muunmuassa unen kanssa oli alussa vaikeuksia kun lopetin lääkkeen, niinkuin niin moni muukin on kertonut palstoilla siitä, että sitten ilman tätä lääkettä ei meinaakaan saada nukuttua. Ja lääketieteellisissä tutkimuksissa todettu sama.

Mutta onnekseni en siis ilmeisesti ollut ehtinyt pilaamaan aivojani kuin vajaan 5kk, joten niitä varoiteltuja lääketieteellisissä tutkimuksissa pysyviä haittavaikutuksia aivoihin ei ehtinyt ilmeisesti syntyä enemmälti joita pelkäsin tuolloin kun tuon viestini tänne kirjoitin heinäkuussa. Lähdin hoitamaan itseäni lääkkeen lopettamisen jälkeen luontaistuotteiden, vitamiini-ja hivenaineiden avulla ja oloni on nyt hyvä. Tottakai myös terveellistä ruokaa, kuten kalaa viikoittain ja alkoholia en käytä lainkaan, en kyllä hirveästi käyttänyt aiemminkaan.

En tiedä miten suuri vaikutus käyttämilläni lisäravinteilla oli parantumiseeni, masennusta ei siis enään ole lainkaan. Eikä kyllä mitään bibolaariakaan II tyypin , johon sitä myös aluksi muka määrättiin. Voin rehellisesti sanoa ettei minulla sellaista ole. On kyllä todella kumma että tosiaan edellisen masennukseni jälkeisen lievän hypomaanisen kauden vuoksi lätkästään sitten heti tuollainen kaksisuuntaisen muotidiagnoosi, ja siihen sitten tällainen hermonyrkky josta olo menee noin kaameaksi!

Jos olisin jatkanut sen syömistä niin tuskin olisin elossakaan enään. Kun lopetin tuon hirveän ketiapiini myrkyn, kas kummaa, lähti tuo kamala olo pois ja se etten kertakaikkiaan enään jaksanut ja halunnut elää.

Kaikilla ei varmaan näin voimakkaita ja vakavia haittavaikutuksia tule kuin minulla, mutta me olemme yksilöitä ja tuo lääke ei vaan sattunut sopimaan minulle pätkääkään. Lääkkeen lopettamisen jälkeisten oireiden ja haittavaikutusten poistuttua, aloin siis syömään kalaöljykapseleita eli omega3 kapseleita, oliiviöljyyn säilöttyä d- vitamiinia kuoriloissa imeytyy paremmin kuin tabletista , magnesiumia, vahvaa b-vitamiiniyhdistettä jossa kaikki b-vitamiinit, karnosiini googlettakaa!

Kaikki nämä ovat erittäin tärkeitä esim. En ole lopettanut näiden syömistä kun en ole enään sairastunut masennukseen tai muuhun mielenterveyden häiriöön, tavallaan en uskalla lopettaa jos syynä mm. Olen onnellinen, ja nautin elämän pienistä iloista ja asioista!

Kyllä sanon että meni kyllä usko lääketieteeseen ja lääkkeisiin, psykiatreihin. Tsemppiä kaikille ja jaksamista näiden vaikeiden mielenterveysongelmien kanssa. Minut tämä lääke meinasi tuhota täysin. Lääkärit jotka eivät sinusta pidä voivat kirjoittaa huonoja lääkkeitä ihmisille joista eivät pidä. Tarkoituksena on työntää ihmisille vain lisää ja lisää lääkkeitä jolloin heistä pääsee eroon tai he myrkyttävät itsensä kuoliaiksi.

Tämän jälkeen joku terveysintoilija voi ottaa varovaisesti yhden SSRI-pillerin. Seroquel mg 3 kuukautta Seroquel mg pari viikkoa Seroquel mg to zero viikkoa yritetään nukkua yksi kuukausi ilman nukahtamislääkkeitä, otetaan mahdollisesti yksi SSRI-pilleri jossain vaiheessa. SSRI on "hyvä" lääke tosin vaarallinen ja paljon sivuvaikutuksia, sitä pitää käyttää ajoissa ennenkuin liikaa ongelmia on.

Lisäksi puhu asiallisesti lääkärin kanssa ja toivottavasti hän ei pidä sinua mielisairaana. Hengitysvaikeudet ovat merkki että jotain on vialla. Zyprexa ja Risperdal ovat huonoja lääkkeitä. Käytä joko Seroquel mg tai sitten nukahtamislääkkeitä. Toki jos käytät jotain muuta 5-HT2A blokkaajaa jotka ovat kaikki myrkyllisiä , niin sitten voi myös käyttää Seroquel 25mg rinnalla, mutta muuten ei järkevää.

Lääkkeet tulee lopettaa mahdollisimman pikaisesti. Tämän jälkeen sinut heitetään ulos järjestelmästä. Tämän jälkeen olet mielisairas. Seroquel kannattaa kuitenkin lopettaa muutamassa kuukaudessa mg annoksesta. SSRI on ainoa "järkevä" lääke, muut lääkkeet järjettömiä. Käytännössä normaalikuntoinen ottaa vain SSRI-lääkkeen.

Jos tilanne on todella huono kirjoitetetaan esimerkiksi Seroquel mg käytetään sitä hetki vuosi? Seroquelkin pitää vaan lopettaa ajoissa. Käsittääkseni Seroquel mg, Zyprexa 10mg annosta tulee syödä kk ja sitten lopettaa hallitusti lääkärin avustuksella. Tällöin voimakas 5-HT2A blokkaus pitäisi downreguloida reseptoreita. Lyhytaikaisempi tai pitempiaikaisempi käyttö ei ole järkevää, koska lyhyt aikainen käyttö aluksi upreguloi reseptoreita yksi korkea annos ja matalat annokset upreguloi reseptoreita.

SSRI on huijausta - lääketehtaat kusettaa. Kommenttina tuohon Antti Heikkilän lausuntoon vaan sen verran, että kyseessä ei ole muusta kuin siitä, että psykiatrit, lääkefirmat ja valtiot eivät halua antaa julkiseen levitykseen lääkkeitä, jotka todella voivat nostaa ihmisten älykkyysosamäärää ja muuten todella parantaa aivojen toimintaa.

Tämän takia psykiatria sitten käyttää typeriä helposti dead-end lääkkeitä, hoitamaan potilaita jotenkin - usein kohti hautaa. Tarkoitus on vain vaimentaa joitain oireita. Liiat 5-HT2A reseptorit aiheuttavat aivojen toiminnan heikkenemistä. Liikaa stressihormoneja, liikaa corticosteronia, joka vauroittaa aivojen toimintaa ja laskee BDNF tasoja.

Tällä tavoin voidaan nyt parantaa normaalin ihmisen älykkyys osamäärää matalampi corticosteronitaso. Mutta mitä tekevät lääkefirmat? Kehittävät ADHD lääkkeet, jotka eivät välttämättä toimi kovin hyvin. Ja samalla estää kehittämästä oikeita lääkkeitä, jotka lisää älykkyysosamäärää tai todella parantaa aivojen toimintaa.

Ensinnäkin mieli ei voi olla sairas, toiseksi psykiatrin tehtävä kuuluisi olla parantaa aivojen toimintaa ultra low dose LSD, jujuban ainesosat.. Seroquel on hyvä lääke unettomuuteen. Hyvä lääke paniikkihäiriöön, unettomuuteen, masennuksee. Käyttänyt muistaakseni vuodesta lähtien. Päässyt hyvin eroon alpratsolaameista. Noista muista serotoniini lääkkeistä ei ollut mitään tehoa.

Remeron tehosi jonkun aikaa unettomuuteen mutta se menetti vaikutuksensa. Ei mulla ainakaan minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Ei painonnousua ja mitään kouristuksia.

Annostus on aamulla ja illalla niin uni tulee: Ja aamulla on ihan virkku. No toki toisille aiheuttaa sivuvaikutuksia mutta mulle tämä on hyvä lääke. Ehkäpä tässä tapauksessa on kyse muustakin, kuin pelkästä paniikkihäiriöstä ja silloin se voi ollakin ihan ok lääke.

Tuttavapiirissäni lukuisia ihmisiä joille määrätty ko. Vedän illalla mg,ja uni tulee koht. Aamulla pirtee ku peippone,ei mitään sivuoireita. En voi ku kehua,ihan ku mulle tehty. Lisäks Sertralin Hexal mg,ja hyvin menee.

On se kumma miten täällä arvostellaan lääkäreiden päätöksiä eri valmisteista. Vaikka siinä itse lääkkeen käyttötarkoitusohjeessa mainitaan vain skitsofrenia, ei se poissulje esim. Täytyy muistaa että ko. Minullekin tätä lääkettä määrättiin ja nimenomaan unilääkkeeksi. Se mikä minua ihmetyttää on ihmisten kommentit "kooma-tiloista" ja pitkistä nukkumisajoista.

Itselläni 25mg ei ensinnäkään vaikuttanut 2h sisään yhtään mitenkään. Otin toisen 25mg ja 30 min kuluessa nukahdin.

Mese seuraa ketipinor unilääkkeenä -

MUTTA olen kuullut tädiltäni, että hänellä psykoterapia auttoi. Ehkäpä tässä tapauksessa on kyse muustakin, kuin pelkästä paniikkihäiriöstä ja silloin se voi ollakin ihan ok lääke. Oli kyllä ihanan nopea toimenpide. Psykiatria on myöskin ainoa lääketieteen alue jolla on vastaliike ja sitä vastaan kirjoitetaan paljon kritiikkiä.

0 thoughts on “Mese seuraa ketipinor unilääkkeenä

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *